Unihäiriöt vaivaavat monia – sopiva hoito parantaa elämänlaatua

Väsyttää vaan ei nukuta. Uniongelmista kärsivän tilanne ei ole helppo. Nukkumiseen liittyvät vaikeudet ovat melko yleisiä ja oireistaan kertova ei välttämättä saa ymmärrystä ympäristöltään. Uneton yrittää vain kestää tilannetta, kunnes väsymys tai muut oireet pakottavat lääkärin vastaanotolle. Näin ei tarvitsisi olla.

Lyhytkestoinen tai ohimenevä unettomuus koskettaa lähes jokaista elämän eri vaiheissa, naisia se vaivaa enemmän kuin miehiä. Unettomuusoire alkaa yleensä elämäntilanteen muutoksesta, johon on luonnollista reagoida unettomuudella. Ihminen, joka herää aamulla virkeänä ja kokee elämänlaatunsa hyväksi univaikeuksista huolimatta, ei välttämättä tarvitse hoitoa. Pitkittyneiden uniongelmien syy on kuitenkin tarpeellista selvittää, sillä taustalla voi olla myös muu sairaus.

Unihäiriöiden monet kasvot

Nukahtamisvaikeus tai heräily keskellä yötä ovat ehkä tunnetuimpia unihäiriöiden ilmenemismuotoja. Unihäiriöiden kirjoon mahtuu silti myös muunlaisia oireita. Muun muassa aikaistuneessa tai viivästyneessä unijaksossa henkilön unirytmi poikkeaa totutusta. Tilanne kehittyy esimerkiksi loman aikana ja palautuminen normaalirytmiin voi olla vaikeaa.

Lue myös: Näin selvität oman unentarpeesi

Unenaikaisilla liikehäiriöillä tarkoitetaan ylä- tai alaraajojen tahdottomia liikkeitä, joita voi esiintyä lukuisia kertoja yön aikana. Pakkoliikkeet voivat jäädä nukkujalta jopa huomaamatta, mutta vaiva aiheuttaa pitkäaikaista väsymystä ja haittaa myös muita samassa sängyssä nukkuvia.

Unenaikaisista hengityshäiriöistä on kyse silloin, kun normaali ilmankulku vaikeutuu, tai hengitys on katkonaista tai muutoin työlästä. Pitkäaikainen väsymys on myös hengityshäiriöistä kärsivien yleinen oire.

Lue myös: Uniapnea lisää kuolleisuutta sydäntauteihin

On hyvä muistaa, että myös joidenkin lääkkeiden sivuvaikutukset ilmenevät unettomuutena. Oire liittyy yleensä lääkityksen aloitusvaiheeseen, mutta menee usein ohi lääkityksen jatkuessa.

Myös muut sairaudet ja normaalit ikään liittyvät muutokset voivat aiheuttaa uniongelmia. Esimerkiksi pitkäaikainen kroonistunut kipu haittaa nukkumista suurella osaa kipupotilaista. Kivun oikeanlaisella hoidolla voidaankin parantaa potilaan elämänlaatua monilta osin. Vaihdevuosioireisiin liittyvä hikoilu ja kuumotus aiheuttavat myös univaikeuksia, mutta unettomuus voi esiintyä myös erillisenä oireena.

Lue myös: Vaihdevuodet tulevat suurin piirtein 51-vuotiaana

Miten unihäiriöitä hoidetaan?

Hyvä yöuni on tärkeä asia. Riittämätön yöuni ja jatkuva huonounisuus ovat yhteydessä sairauksiin, joita voidaan pitää suoranaisina kansanterveysongelmina. Tällaisia sairauksia ovat muun muassa 2-tyypin diabetes, metabolinen oireyhtymä, masennus, kohonnut verenpaine, sepelvaltimotauti ja ikääntyneiden kognitiivisen suorituskyvyn heikentyminen. Hyvän unitasapainon saavuttaminen onkin ensiarvoisen tärkeää ihmisen kokonaishyvinvoinnin kannalta.

Univaikeuksien omahoidossa painotetaan erityisesti liikunnan hyödyllisiä vaikutuksia. Kohtuukuormitteisen liikunnan on osoitettu kasvattavan unen määrää ja parantavan sen laatua erityisesti keski-ikäisten kohdalla. Riittävän liikunnan aiheuttama laihtuminen hyödyttää myös uniapneasta kärsiviä.

Kun uniongelmissa tarvitaan lääkärin apua, vaivan selvittely alkaa tilanteen kartoittamisella. Millainen on potilaan tämänhetkinen vointi, mitä lääkkeitä ja luontaistuotteita hän käyttää ja ovatko mahdolliset muut sairaudet hyvässä hoitotasapainossa? Usein on myös hyödyllistä pyytää potilasta pitämään nukkumispäiväkirjaa, jotta univaikeuksista saadaan selkeä käsitys.

Nykykäytännön mukaan unihäiriöiden ensisijainen hoitomuoto on lääkkeetön. Ennemminkin pyritään kiinnittämään huomio henkilön elinympäristössä oleviin asioihin, jotka haittaavat nukkumista. Tämä voi tarkoittaa huomion kiinnittämistä elintapoihin, stressin vähentämistä opettelemalla rentoutumaan tai opettamalla potilasta käsittelemään huolia ja elämän ongelmia.

Unilääkkeiden käyttö on pitkäaikaisen unettomuuden hoidossa ollut melko tavallista, ehkä osittain siksi, että käytännön hoitotyössä ei ole ollut aikaa potilaan uniongelmiin paneutumiselle. Potilaiden ikääntyessä myös haitat kasvavat ja myös tätä potilasryhmää pyritään jatkossa ohjaamaan kohti lääkkeetöntä hoitoa. Unilääkkeiden suurimmat hyödyt havaitaan yleensä lyhytaikaisen ja akuutin unettomuuden hoidossa, mutta joidenkin potilaiden kohdalla myös pidempikestoinen lääkitys voi tulla kysymykseen.

Ennuste on epävarma

Unihäiriöiden syntyyn vaikuttavat monet yksilölliset tekijät. Potilaan iällä, terveydentilalla ja ympäristöllä on vaikutusta sekä unihäiriön syntyy että siitä paranemiseen ja ennustetta unihäiriön kestosta voi olla vaikea antaa. Oikealla ja riittävällä hoidolla unihäiriöistä kärsivän elämänlaatua voidaan kuitenkin parantaa.

Lue myös: Näin unen pirstaloituminen heikentää terveyttä

Lähteet: Käypä hoito -suositus; Juha Markkula, LT, psykiatrian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, TYKSin Uni- ja hengityskeskus
Kirjoittaja: Elina Talvio
Kuvitus: iStockphoto