Patric sairastui vaikeaan uniapneaan: ”Isäni kuoli vain 54-vuotiaana”
Tukehtumisen tunnetta, sydämentykytyksiä, käsien ja jalkojen nykimistä yöllä ja jatkuva väsymys päivisin. Patric Ilarin oireet paljastuivat uniapneaksi.
On vaikea sanoa, milloin Ruotsin Tjällmossa asuvan 50-vuotiaan Patric Ilarin nukkumisongelmat alkoivat, mutta reilu viisi vuotta sitten hänen vaimonsa huomautti, että kaikki ei vaikuttanut olevan kunnossa, kun Patric nukkui.
Saitko RSV-diagnoosin?
Oletko yli 60-vuotias? Sairastuitko RSV-infektioon? Millaisen sairauden RSV aiheutti sinulle tai läheisellesi? Olemme kiinnostuneita kuulemaan sinun tai läheisesi kokemuksista.
– Vaimoni uni häiriintyi. Hän nukkui levottomasti, koska hän kuunteli kuorsaustani ja etenkin pitkiä hengityskatkoksiani. Itse olin sitä mieltä, että nukuin koko yön, enkä suhtautunut asiaan aluksi vakavasti, Patric sanoo.
Mutta päivisin Patric oli hyvin väsynyt. Hän nukahti heti, kun siihen annettiin mahdollisuus. Hän saattoi mennä pitkäkseen vessassa ja nukkua työaikana, ja kun hän tuli iltapäivällä kotiin, hänen oli usein pakko ottaa nokoset.
Ja oireet vain pahenivat. Patric heräsi usein siihen, että hän haukkoi henkeään, sydän pamppaili rinnassa ja kädet ja jalat nykivät.
Sai lähetteen uniklinikalle
Eräänä päivänä Patric tunsi kipua oikealla puolella rinnassa. Seuraavana aamuna, kun hän oli matkalla töihin autollaan, sama oire tuntui vasemmalla puolella. Muutaman kilometrin jälkeen hän päätti kääntyä kotiin ja soittaa hätänumeroon. Silloin hänellä oli tuntemuksia molemmin puolin rinnassa ja hän tuli yhtäkkiä ajatelleeksi äitiään, jolla oli ollut rasitusrintakipua. Sairaanhoidon neuvonnassa Patricia kehotettiin hakeutumaan välittömästi hoitoon, ja hänelle tilattiin ambulanssi.
EKG:ssä eli sydänfilmissä ei kuitenkaan näkynyt mitään, joten Patric lähetettiin kotiin lepäämään. Mutta Patricin vaimo, jonka äiti ja veli saavat hoitoa uniapneaan, ei antanut periksi, ja lopulta Patric otti yhteyttä terveyskeskukseen. Patric tapasi lääkärin, joka epäili, että kyse voisi olla uniapneasta, ja Patric sai lähetteen Linköpingin yliopistollisen sairaalan uniklinikalle.
Diagnoosina vaikea uniapnea
Uniklinikalta Patric sai mukaansa laukun, joka sisälsi CPAP-laitteen, kasvoille laitettavan maskin, kaksi rintakehän ja vatsan yli kiinnitettävää nauhaa sekä etusormeen tulevan happipitoisuusmittarin. Patric nukkui huonosti sinä yönä, mutta niiden muutaman tunnin aikana, jotka hän sai nukuttua, laite mittasi veren happipitoisuutta ja tallensi hänen kuorsauksensa ja hengityskatkonsa.
Patric kävi uudestaan klinikalla palauttamassa laitteen, ja lääkärit pystyivät toteamaan, että hän kärsi vaikeasta uniapneasta. Hänellä oli jopa 93 hengityskatkosta tunnissa selinmakuulla. Ne kestivät keskimäärin reilusti yli 10 sekuntia, mikä luokitellaan vaikeaksi uniapneaksi.
– Nyt kun olen saanut tulokset, en ole yllättynyt. Luulen, että uniapneani on yhdistelmä elintapoja ja perinnöllisyyttä. Isäni kuoli vain 54-vuotiaana. Hänellä oli korkea verenpaine, hän kuorsasi ja hänellä oli myös hengityskatkoksia. Hän sai vakavan sydäninfarktin 80-luvun lopulla ja kuoli massiiviseen sydäninfarktiin vuonna 1992. Olen vakuuttunut siitä, että hän kuoli uniapneaan, kertoo Patric, joka kuvailee itseään lievästi ylipainoiseksi.
Ei nuku enää vessassa
Patricilla ei ollut muita vaihtoehtoja kuin alkaa käyttää maskia joka yö. Aluksi hän käytti niin kutsuttua nenämaskia, joka peittää nenän, mutta se aiheutti Patricin kuvailun mukaan ristivedon suuhun, kun hän kuorsasi. Sen jälkeen Patric sai mahdollisuuden kokeilla maskia, joka peittää sekä nenän että suun, niin kutsutun kokokasvomaskin.
– Sain elämäni takaisin vain parissa päivässä. Minun ei enää tarvitse nukkua iltapäivällä töiden jälkeen tai ottaa nokosia vessassa ja taukojen aikana. Uniapnean kanssa ei kannata leikkiä. Se on vaarallista. Muistan erityisesti yhden kerran, kun olin autolla liikkeellä. Torkahdin ja päädyin väärälle puolelle tietä. Heräsin siihen, kun vastaantuleva kuorma-auto tööttäsi, Patric kertoo.
Hän lisää vielä, että jos vertaa hänen nykyistä ja silloista elämäänsä, ero on kuin yöllä ja päivällä.
Haluaa kertoa uniapneasta
Vaikea uniapnea -diagnoosin jälkeen Patric on omistautunut tälle piiloon jääneelle kansansairaudelle. Hän on muun muassa osallistunut vuosittainen järjestettävään, internetin kautta seurattavaan tapahtumaan nimeltä World Sleep Day, jossa lääkärit, tutkijat ja poliitikot puhuvat uniapneasta ja kuorsauksesta.
Reilu vuosi sitten hän perusti Facebook-ryhmän, johon kuuluu tällä hetkellä noin 500 jäsentä.
– Palan halusta kertoa uniapneasta. Siitä puhumiselle on suuri tarve, mikä näkyy muun muassa sosiaalisessa mediassa. Valitettavasti koen, että uniapneaan liittyy jonkinlainen tabu varsinkin naisten keskuudessa. He eivät ole halukkaita puhumaan kuorsaus- ja uniapneaongelmistaan. Mutta mitä enemmän uniapneasta puhutaan ja tietoa sairaudesta levitetään, sitä pienemmäksi tabu kutistuu. Mielestäni lääkäreiden tietämättömyys asian suhteen on hälyttävää, Patric sanoo.
Kun Patricilta kysytään, miten uniapnea on vaikuttanut häneen, hän sanoo tulleensa sen myötä tietoisemmaksi omasta todellisesta voinnistaan ja että hän on oppinut paremmin kuuntelemaan kehonsa signaaleja.
"Hakeudu hoitoon"
Patrick sai diagnoosin viisi ja puoli vuotta sitten ja elää mielestään melko normaalia elämää, vaikka onkin tietoinen siitä, että hän luultavasti joutuu pitämään maskia kasvoillaan nukkuessaan koko loppuelämänsä. Hän uskoo teknologian vain kehittyvän, sillä CPAP-laitteet ovat nykyisin niin käteviä.
Mitä haluaisit sanoa niille, jotka epäilevät sairastavansa uniapneaa, tai sukulaisille, jotka ovat huolissaan?
– Sen takia on hakeuduttava hoitoon. Jos kyse ei olekaan uniapneasta, hieno juttu, mutta on parempi katsoa kuin katua. Moni sairastaa ilman diagnoosia. On tärkeä hakeutua hoitoon myös lisäsairauksien, kuten aivohalvauksen, sydän- ja verisuonisairauksien ja diabeteksen takia.
Toimittaja: Erika Sjöö
Kuvitus: iStockphoto
-
Kroonisessa väsymyksessä uni ei virkistä
Väsymys liittyy suurimpaan osaan sairauksista masennuksista syöpiin. Sitä voivat aiheuttaa myös huonot elämäntavat, kuten valvominen ja vähäinen liikunta.
-
Suuri osa uniapneaa sairastavista hyötyisi ylipainehoidosta
Ylipainehoito (CPAP) soveltuu noin kahdelle kolmesta uniapneaa sairastavasta. Päiväväsymyksen väheneminen, sekä mielialan ja työkyvyn koheneminen ovat hoidon tärkeimpiä hyötyjä.
-
Nettiterapialla eroon unettomuudesta? Uusi hoitomuoto koko Suomeen
HUSissa on kehitetty Käypä hoito -suosituksen mukainen terapiasovellus unettomuuden hoitoon. Hoitoon voi päästä paikkakunnasta riippumatta.
-
Ongelmia nukkumisessa? Selvitimme, mitä unitutkimuksessa tapahtuu
Pitkäaikaisista uniongelmista on tullut uusi kansansairaus, josta kärsii joka viides suomalainen. Milloin kannattaisi tutkia, mitä ongelman taustalta paljastuu?
Kommentoi tätä artikkelia
Tällä sivulla ei ole vielä kommentteja