Ongelmia nukkumisessa? Selvitimme, mitä unitutkimuksessa tapahtuu

Väsyttääkö? Et ole ainoa. Moni kokee haasteita arjessa jaksamisessa, ja varsinaisista uniongelmista kärsii THL:n mukaan 20 prosenttia suomalaisista. Unitutkija ja -lääkäri Henri Tuomilehto törmää ongelmaan vastaanotollaan jatkuvasti.

Tuomilehto sanoo, että valtaosa suomalaisista nukkuu liian vähän, ja väsymykseen turtuu niin, että moni ei edes tunnista ongelmaa. Uni on palautumisen kannalta tärkein yksittäinen tekijä. Jos uni ei virkistä, palautuminen kärsii ja hiljalleen ongelma pitkittyy.

Levännyt ihminen on päivisin pirteä, kun taas uniongelmista kärsivä usein väsähtää kesken päivän. Univaje vaikuttaa myös keskittymiseen ja oppimiseen: väsynyt ihminen ei suoriudu seuraavan päivän askareista tai työstä yhtä hyvin kuin tavallisesti, ja hänen mielialansa voi laskea.

– Nykyään hoitoon osataan onneksi hakeutua vähän aiemmin, kun ennen vastaanotolle tultiin vasta, kun uniongelmista oli kärsitty kymmenen vuotta.

Tutkimuksessa selviää, mitä unen aikana tapahtuu

Jos nukkuminen aiheuttaa jatkuvasti ongelmia, eivätkä omat keinot riitä tilanteen korjaamiseen, asiaa on syytä tutkia. Tuomilehdon mukaan aiemmin on ajateltu suurin piirtein, että uniapnea on ainoa uneen liittyvä sairaus, ja kaikki muut uniongelmat ovat psyykkistä. Unitutkimukseen tulevilla potilailla ei kuitenkaan usein ole psyykkistä sairautta, vaan sairaus, joka liittyy nukkumiseen, Tuomilehto sanoo.

– Totta kai pitkittyneet uniongelmat myös aiheuttavat masennusta ja toisinpäin, ja onkin tärkeää selvittää, kumpi ongelma aiheuttaa kumman.

Oman tilanteen mukaan kannattaa varata aika terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon, missä tilannetta kartoitetaan. Mikäli löytyy aihe jatkotutkimukselle, edessä on todennäköisesti laaja unitutkimus, joita tehdään yliopistollisissa sairaaloissa ja yksityisillä klinikoilla. Tuomilehdon mukaan julkisessa terveydenhuollossa ongelmana on kuitenkin rajoitettu tai vähintään hidas pääsy laajaan unitutkimukseen. Halutessaan unitutkimukseen voi hakeutua myös suoraan yksityiselle uniklinikalle, mutta silloin tutkimuksen koko hinta (paikasta riippuen noin 800–1300 euroa ennen Kela-korvausta) tulee itselle maksettavaksi.

Unitutkimus tehdään yleensä tutkittavan kotona, mutta se voidaan tehdä tarvittaessa myös uniklinikalla. Tutkimusta varten kiinnitetään useita elektrodeja ja mittausantureita päähän ja vartalolle. Usein tutkittava on huolissaan siitä, voiko laitteiden kanssa nukkua.

– Tutkimukseen tullessaan saa hyvät valmistautumisohjeet. Tutkimuksessa seurataan unta, eikä tutkittavan iltatoimia, joten mittauslaitteisiin saa totutella rauhassa. Unessa ihminen on tiedottamassa tilassa ja kykenemätön siten kontrolloimaan elintoimintojaan.

Tuomilehto sanoo, että uni on fysiologiaa, ja aivosähkökäyrä paljastaa unen rakenteen ja laadun eli esimerkiksi univajeen ja heräämiset ja mihin ne liittyvät. Tutkimuksessa seurataan kokonaisvaltaisesti muun muassa tutkittavan aivojen sähköistä toimintaa, hengitystä, kuorsausta, liikehdintää ja sydänfilmiä. Tulokset paljastavat, mistä uniongelmat johtuvat.

– Erilaisia uniongelmia on yli 80, ja voin luvata potilaalle, että yhdistettynä potilaan taustatietoihin uniongelmien syy selviää varmasti tutkimuksen avulla.

Hoito suunnitellaan potilaan kanssa

Kun diagnoosi on selvillä, suunnitellaan sopiva hoito yhdessä potilaan kanssa. Tavoitteena on lääkkeetön hoito, mutta lääkehoitoa voidaan käyttää tarvittaessa hoidon tukena.

– Uniongelmista ei kannata masentua, koska ne ovat hyvin hoidettavissa, kun saadaan diagnoosi. Lääketiede perustuu huolelliseen tutkimiseen. Niin toimimme muiden sairauksien suhteen, miksi unihäiriöissä pitäisi toimia toisin? Syyn selvittämisen jälkeen lääkärinä tiedän, mitä hoidan, ja ennen kaikkea pystyn kertomaan ihmiselle itselleen, mikä häntä vaivaa. Lähtökohta hoidon onnistumiselle kasvaa tällöin merkittävästi.