Lyhyt uni häiritsee oppimista
Unenpuute aiheuttaa monia haittoja, kuten oppimisvaikeuksia ja muistiongelmia. Univaje heikentää palautumista päivän suorituksista.
Jos kärsii unettomuudesta, kannattaa kiinnittää huomiota omiin iltatoimiin ja siihen, voiko omaa nukkumisympäristöä parantaa ja poistaa siitä turhia ärsykkeitä, esimerkiksi tietokoneita ja puhelimia.
Saitko RSV-diagnoosin?
Oletko yli 60-vuotias? Sairastuitko RSV-infektioon? Millaisen sairauden RSV aiheutti sinulle tai läheisellesi? Olemme kiinnostuneita kuulemaan sinun tai läheisesi kokemuksista.
Aikuinen tarvitsee unta keskimäärin 7,5–8 tuntia vuorokaudessa. Unen tarve on kuitenkin hyvin henkilökohtainen ja se vaihtelee eri ihmisillä. Väsymys on hyvä nukkua pois yön aikana, eikä päiväunia yleensä suositella, vaikka ihmisten nukkumistottumukset ovat yksilöllisiä.
Väsynyt ihminen ei ehkä suoriudu seuraavan päivän askareista tai työstä yhtä hyvin kuin ennen, ja hänen mielialansa voi laskea. Nuorilla muutama huonosti nukuttu yö korjaantuu itsestään, mutta ikääntyneillä unettomuus alkaa nopeastikin vaikeuttaa elämää. Samantyyppisiä ongelmia on myös vuorotyötä tekevillä.
Koska nukkumisen aikana aivot eivät saa tietoa ulkopuolelta, käsittelevät aivot erilaisia asioita ja tietoja sisäisesti. Tätä prosessia pidetään tärkeänä etenkin hermoverkoille, jotka liittyvät oppimiseen ja muistiin. Uni vakauttaa muistitoimintoja yön aikana.
Huonosti nukutut yöt vaikuttavat oppimiseen. Kun ihminen oppii, siirtyy opittu asia ensin työmuistiin. Tässä kohtaa unen saanti on tärkeää, sillä oppi siirtyy pitkäkestoiseen muistiin nukkuessa. Huonon tai lyhyen unen on todettu katkovan tätä oppimisprosessia.
Yöuni suojaa muistia, mieltä ja suonia
Liian lyhyt uni altistaa valitettavasti myös vakaville muistisairauksille, esimerkiksi Alzheimerin taudille. Lisäksi tauti etenee nopeammin, jos henkilö kärsii lisäksi unettomuudesta. Hyvien yöunien aikana aivoista huuhtoutuu pois proteiinia, mikä suojaa aivoja Alzheimerin taudilta.
Huono-unisuus ja masennus ovat yhteydessä toisiinsa. Lähes kaikki masennuspotilaat ovat kärsineet unettomuudesta ja toisaalta unihäiriöt altistavat masennukselle. Tämä voi aiheuttaa kierteen, joka on vaikea pysäyttää. Univaikeudet voivat haitata muistin lisäksi myös tunteiden säätelyä.
Helsingin yliopiston Sleep team -tutkimusryhmä on havainnut, että rasva-aineenvaihdunta häiriintyy ihmisillä, jotka nukkuvat liian vähän. Kolesterolin takaisinkuljetus vaikeutuu, minkä seurauksena alkaa muodostua plakkia verta kuljettaviin valtimoihin. Siksi lyhyt yöuni vaikuttaa myös sydänterveyteen.
– Nyt tutkimme, aiheuttaako huono uni tulehdustilaa myös aivoihin ja meitä kiinnostaa etenkin microglia-solujen toiminta, tutkija Tarja Stenberg Helsingin yliopistosta kertoo.
Lähteet: Terveyskirjasto, Helsingin yliopiston Sleep team, tutkija Tarja Stenbergin haastattelu
-
Kroonisessa väsymyksessä uni ei virkistä
Väsymys liittyy suurimpaan osaan sairauksista masennuksista syöpiin. Sitä voivat aiheuttaa myös huonot elämäntavat, kuten valvominen ja vähäinen liikunta.
-
Suuri osa uniapneaa sairastavista hyötyisi ylipainehoidosta
Ylipainehoito (CPAP) soveltuu noin kahdelle kolmesta uniapneaa sairastavasta. Päiväväsymyksen väheneminen, sekä mielialan ja työkyvyn koheneminen ovat hoidon tärkeimpiä hyötyjä.
-
Nettiterapialla eroon unettomuudesta? Uusi hoitomuoto koko Suomeen
HUSissa on kehitetty Käypä hoito -suosituksen mukainen terapiasovellus unettomuuden hoitoon. Hoitoon voi päästä paikkakunnasta riippumatta.
-
Ongelmia nukkumisessa? Selvitimme, mitä unitutkimuksessa tapahtuu
Pitkäaikaisista uniongelmista on tullut uusi kansansairaus, josta kärsii joka viides suomalainen. Milloin kannattaisi tutkia, mitä ongelman taustalta paljastuu?