Nivelrikossa kohtuullinen liikunta ylläpitää toimintakykyä

Nivelrikko on krooninen nivelsairaus, jossa nivelruston rappeuma etenee hitaasti. Ruston kyky voidella nivelpintaa heikkenee, kitka lisääntyy ja rustohalkeamia voi esiintyä. Ilman luiden päissä (nivelissä) olevaa rustopintaa luut hankautuvat toisiaan vasten ja tästä aiheutuu kipua, ärsytystä ja tulehdusta. Tuloksena on kipua ja särkyä usein myös ympäröivissä lihaksissa ja nivelsiteissä sekä jäykkyyden tunne nivelissä.

Harjoitukset ja fyysinen aktiivisuus tärkeä osa hoitoa

Nivelrikko ei parane, mutta toimintakykyä ylläpitämällä sairauden etenemistä voi pyrkiä hidastamaan. Vaikka harjoittelu on viimeinen asia mitä tulee ajatelleeksi nivelten ollessa jäykät ja kivuliaat, fyysinen harjoittelu pitkällä aikavälillä lievittää kipua ja jäykkyyttä ja ylläpitää liikkuvuutta. Harjoittelu vahvistaa niveltä suojaavia lihaksia, parantaa koukistuskykyä ja tasapainoa, sekä yleistä terveyttä. Harjoittelu auttaa pitämään myös painon hallinnassa. Ylipainolla on selkeä yhteys nivelrikon syntyyn.

Liikunnan tulisi sisältää harjoitteita, jotka parantavat liikkuvuutta, lihasvoimaa ja kestävyyttä. Pyydä neuvoja fysioterapeutilta, lääkäriltä tai muilta terveydenhuollon ammattilaisilta, joilla on kokemusta nivelrikon hoidosta. Suositeltu liikunta riippuu siitä, missä nivelissä nivelrikko on, kivun asteesta, omasta notkeudesta ja mahdollisista muista sairauksista.

Liikunta ei pahenna nivelrikkoa

Liikkuvuusharjoitukset

Harjoitusten tarkoituksena on parantaa liikkuvuutta, vähentää jäykkyyttä ja auttaa estämään nivelen ympärillä olevien kudosten surkastuminen, mikä vaikeuttaa liikkuvuuden palauttamista. Tee harjoitukset silloin, kun kipua ja jäykkyyttä esiintyy vähiten, esimerkiksi kuuman suihkun jälkeen tai päivän päätteeksi. Särkylääkkeitä käytettäessä harjoittelu kannattaa ajoittaa hetkeen, jolloin lääkkeen vaikutus on suurimmillaan – noin 30–60 minuuttia ottamisen jälkeen. Aloita yhdellä tai kahdella harjoituksella päivässä, kolme kertaa viikossa, ja yritä hitaasti lisätä toistojen määrää, vähintään kerran päivässä.

Voimaharjoittelu

Voimaharjoittelun tavoitteena on suojella ja tukea nivelrikkoniveliä ja parantaa yleistä toimintakykyä. Hoitohenkilökunnalta kannattaa pyytää neuvoa juuri omaan tilanteeseen parhaiten sopivien harjoitteiden löytymiseksi. Kivun lisääntyminen harjoituksen jälkeen on tavallista. Voimakkaampien, pidempikestoisten kipujen esiintyminen, jotka kestävät enemmän kuin tunnin harjoituskerran päätyttyä, on merkki liian kovasta harjoittelusta. Voimaharjoittelua ei tule tehdä useammin kuin kahdesti päivässä.

Kestävyysharjoittelu

Kestävyysharjoitukset, jotka eivät rasita liikaa, parantavat sydämen ja keuhkojen toimintaa sekä yleistä fyysistä kuntoa. Harjoitteet voivat myös parantaa mielialaa, auttaa painonhallinnassa ja suojata niveliä lihaksien vahvistuessa. Hyviä liikuntamuotoja ovat pyöräily, kävely (mieluiten sauvakävely), uinti, soutu ja kävely juoksumatolla. Vältä liiallista kuormitusta aiheuttavaa toimintaa, kuten juoksua sekä harjoituksia, joihin kuuluu hyppäämistä, nopeita käännöksiä tai äkillisiä pysähdyksiä (esim. jalkapallo).

Uinti ja allasliikunta ovat monella tapaa hyödyllisiä nivelrikkoa sairastaville. Lämmin vesi tuntuu miellyttävältä kipeytyneissä lihaksissa ja nivelissä. Veden kannatusvoima vähentää nivelten kuormitusta ja tarjoaa harjoittelussa tarvittavaa vastusta. Pyri harjoittelemaan vähintään neljästi viikossa puoli tuntia kerrallaan. Harjoitteiden tulee olla riittävän keveitä, jotta kuormitus ei aiheuta tarpeetonta kipua.

On olemassa tutkimuksia, jotka osoittavat, että säännöllinen jopa 12 viikon mittainen vesijumppa voi lievittää tilapäisesti kipua ja parantaa nivelrikkopotilaiden polvi- ja lonkkaliikkuvuutta.

Tiedot tarkastanut: Remy Waardenburg, yleislääketieteen erikoislääkäri, lääketieteellinen toimittaja Medibas

Lähteet:

Medibas

UKK-instituutti