Aikuisen tavallisin polvikivun syy on nivelrikko
Tietoa | Nivelrikko

Aikuisen tavallisin polvikivun syy on nivelrikko

Joka kolmannella potilaalla sairaus on oireeton.


Julkaisupäivä: 31.1.2020
Kirjoittaja: Netlääkäri toimitus, Bonnier Business Forum Oy

Tietoa polven nivelrikosta:

  • Aiheuttaa muutoksia rustossa, nivelkierukoissa ja polvinivelen luissa.
  • Oireilee kipuna polvessa, joka voi olla myös aristava ja turvonnut.
  • Esiintyvyys kasvaa iän myötä. Useat erilaiset riskitekijät, kuten ylipaino ja aiemmat polvivammat, voivat vaikuttaa sairauden kehittymiseen.
  • Diagnoosi kliinisen tutkimuksen ja oirekuvauksen perusteella. Kuvantaminen ei yleensä tarpeellista.
  • Laihtuminen olennaista polven nivelrikon hidastamisessa.
  • Fyysisellä aktiivisuudella ja fysioterapialla usein suotuisa vaikutus. Lääkkeet lievittävät ainoastaan oireita, mutta eivät vaikuta taudinkulkuun.
  • Pidemmälle edenneessä nivelrikossa voidaan asentaa osa- tai kokoproteesi. Useimpia ei kuitenkaan tarvitse leikata.
  • Oireet voivat vähentyä laihdutuksella, liikunnalla ja lääkkeillä. Tekonivelkirurgialla elämänlaatua kohottava vaikutus.

Mitä polven nivelrikolla tarkoitetaan?

Kehon nivelissä on rustoa, jonka ansiosta luiden päät voivat liukua toisiaan vasten. Polven nivelrikko tarkoittaa, että rusto ja muut polvinivelen osat heikentyvät, ohenevat tai häviävät. Polvinivel koostuu reisiluun ja sääriluun nivelpinnoista. Polvinivelessä on lisäksi kaksi puolikuun muotoista rustolevyä (nivelkierukat), jotka tasapainottavat ja jakavat nivelen kuormitusta. Polven nivelrikossa nivelpinnat eivät ole enää yhtä sileät ja symmetriset, minkä vuoksi luut voivat hiertää toisiaan vasten.

Liike helpottaa, mutta myös pahentaa kipua

Nivelrikko aiheuttaa useissa tapauksissa kipua. Kipu voimistuu usein liikkuessa, kuten esimerkiksi polvea taivutettaessa tai portaissa liikkuessa. Tyypillinen oire on voimakkaan kivun esiintyminen levon tai paikallaanolon jälkeen, joka alkaa helpottua liikkeelle lähdettyä. Pitkien kävelylenkkien tai seisomatyön jälkeen jäykkyys voi myös lisääntyä. Nivelrikossa kipu voimistuu ja heikkenee ajan mittaan. Joskus kipu voi vaikuttaa heikentävästi uneen. Polvi on usein aristava ja jotkut nukkuvat tyynyä jalkojen välissä käyttäen. Tulehdusvaiheessa niveleen voi kertyä nestettä ja polvessa voi havaita turvotusta (vettä polvessa).

Nivelrikon syy ei aina selvä

Aina ei ole selvää, miksi polven nivelrikko syntyy. Sairauden aiheuttajan jäädessä epäselväksi tilaa kutsutaan primääriksi nivelrikoksi. Joskus taustalta löytyy selvä tekijä, erityisesti polvivammojen jälkeen, jolloin puhutaan sekundaarisesta artroosista.

Polven nivelrikko on ikään liittyvä vaiva ja sen esiintyvyys kasvaa iän myötä. Sairastuneisuus jakautuu iän mukaan ja on yleisempää miehillä nuorissa ikäluokissa, mutta tilanne muuttuu ikääntyneiden kohdalla, jossa naiset edustavat enemmistöä. Tämän uskotaan johtuvan siitä, että nuoret miehet saavat enemmän polvivammoja, jotka johtavat (sekundaariseen) nivelrikkoon. Noin 20 prosentilla kaikista yli 65-vuotiaista on jo havaittu polven nivelrikkoa. Nivelrikon esiintyvyyden odotetaan kasvavan, koska elämme pidempään ja yhä useammat ovat ylipainoisia.

Polven nivelrikon kehittymistä edistävät useat riskitekijät, kuten:

  • Ylipaino. Nivelrikon saamisen riski on kolmesta kahdeksaan kertaa suurempi kuin normaalipainoisilla.
  • Aiemmat epätasaisiin nivelpintoihin johtaneet murtumat.
  • Aiemmat polvivammat, kuten esimerkiksi ristiside- tai nivelkierukkavammat.
  • Huomattava pihtipolvisuus tai länkisäärisyys.
  • Fyysisesti rasittava työ ja/tai jatkuva nostaminen, kantaminen, kävely portaissa tai kiipeily tikkailla, tai työ, johon kuuluu paljon polvillaan oloa tai seisomista.
  • Perinnöllisyys, jossain määrin.

Kuvantaminen ei aina välttämätöntä

Polvinivel tutkitaan ja arvioidaan liikkuvuuden sekä tiettyjen liikkeiden aiheuttaman kivun suhteen. Nivel voi olla turvonnut ja liikkuvuus alentunut. Nivelen liikkuessa voi kuulua narisevaa ääntä. Usein nivelvälit ovat painettaessa arat. Sairaus todetaan tyypillisten löydösten ja oirekuvauksen perusteella. 

Kuvantaminen ei yleensä ole tarpeellista ja sitä käytetään vain tietyissä tapauksissa:

  • Diagnoosin ollessa epävarma.
  • Hoitovasteen jäädessä vajaaksi.
  • Suljettaessa pois polven muita sairauksia.

Röntgenkuvissa voidaan havaita tyypillisiä muutoksia, erityisesti sairauden myöhemmissä vaiheissa, mutta ne eivät kerro koko totuutta. Kohtalaisista vaivoista kärsivillä potilailla voidaan löytää merkittäviä muutoksia, kun taas voimakkaista kivuista kärsivillä ei ehkä näy lainkaan muutoksia tai ne ovat vain pieniä. Magneettikuvausta ja tähystysleikkausta ei suositella, sillä niiden tarjoama lisäinformaatio ei ole kovin merkityksellistä ja havaittuja löydöksiä voi esiintyä myös oireettomilla henkilöillä.

Oireenmukainen hoito usein riittävää

Hoidon tarkoituksena on kivun lievittäminen, mahdollisten virheasentojen korjaaminen ja sairauden pahenemisen estäminen. Sairauden parantaminen lääkehoidolla ei ole mahdollista ja hoito on oireenmukaista. Fyysinen aktiivisuus ja fysioterapia voivat vähentää kipuja. Polven nivelrikkoa on mahdollista hoitaa myös kirurgisesti, mutta konservatiivinen hoito on usein riittävää.

Itsehoito

  • Painoindeksin ylittäessä arvon 25 merkittävä toimenpide nivelrikon hidastamiseksi on vähintään 5 prosentin painonpudotus.
  • Polvia rasittamaton liikunta, kuten kevyt voimaharjoittelu, pyöräily, sauvakävely, uinti tai pitkäkestoinen aerobinen harjoittelu, on suositeltavaa.
  • Apuvälineitä kuten keppiä tai kyynärsauvaa voidaan käyttää vähentämään kivuliaan puolen kuormitusta. Hyötyä voi olla myös iskuja vaimentavista kengänpohjallisista.
  • Polven tukiteippaus voi lievittää oireita.

Lääkehoito

  • Lääkkeet voivat vähentää oireita, mutta ne eivät estä nivelrikon etenemistä.
  • Lääkkeiden vaikutus heikkenee usein ajan myötä.
  • Ensisijainen lääke parasetamoli. Tehon ollessa heikko hoitoa jatketaan tulehduskipulääkkein:
    • Käytetään lyhyinä (5-14 vrk) kuureina.
    • Lääkettä voidaan käyttää yksin tai parasetamolin lisänä voimakkaampien kipujaksojen aikana.
    • Potilaiden, joilla on ollut jo aikaisempia ruoansulatuskanavan haavoja tai verenvuotoa, tulee olla erityisen varovaisia. Tulehduskipulääkkeen aiheuttaessa voimakkaita oireita ota yhteys lääkäriin.
    • Ikääntyneiden (yli 75-vuotiaiden) ja muita lääkkeitä käyttävien tulisi suhtautua tulehduskipulääkkeen käyttöön varoen. Tutustu aina tuotteen pakkausselosteeseen.

Fysioterapia ja liikunta

  • Fyysinen harjoittelu voi lyhytaikaisesti aiheuttaa kivun lisääntymistä, mutta sillä on osoitettu olevan myönteinen vaikutus kipuun, liikkuvuuteen ja toimivuuteen. Fyysinen aktiivisuus ei pahenna nivelrikkoa!
  • Hoito koostuu muun muassa fyysisestä aktiivisuudesta ja vahvistavista harjoituksista. Tavoitteena on vahvistaa lihaksia ja lisätä nivelen liikkuvuutta.
  • Opastettu fyysinen harjoittelu koulutetun henkilön ohjauksessa on tärkeää. Oikeaoppisen harjoittelun seurauksena elimistö kantaa painon paremmin ja tasapainottaa ja suojaa niveltä. Myös laihduttaminen voi olla hyödyllistä.

Leikkaushoito

Polven nivelrikkoon on useita vaihtoehtoisia kirurgisia toimenpiteitä. Toimenpiteen valinta riippuu nivelrikon laajuudesta ja potilaan iästä. Lievemmässä nivelrikossa nivelpintojen asentoa voidaan säätää suhteessa toisiinsa (osteotomia). Niveltä voidaan myös jäykistää (artodeesi), tai nivel voidaan korvata kokonaan tekonivelellä. Kokemukset tekonivelen asentamisesta ovat hyviä, mutta toimenpidettä edellyttää usein pitkä konservatiivisen hoidon jakso. Tutkimukset ovat osoittaneet, että 15 vuotta toimenpiteen jälkeen proteesi toimii hyvin noin 90 prosentilla potilaista.

Tupakoinnin lopettaminen ennen toimenpidettä vähentää komplikaatioiden riskiä.

Ennuste

Painonpudotuksella, liikunnalla ja lääkityksellä voidaan vähentää polven nivelrikon oireita. Leikkaushoitoa voidaan tällöin viivyttää tai se voi osoittautua tarpeettomaksi.

Tekonivelleikkauksen vaikutus on tavanomaisesti hyvä ja useimmat uuden polvinivelen saaneet kokevat sekä kivun katoavan että liikkumisen helpottuvan.

Tiedot on tarkastanut: Remy Waardenburg, yleislääketieteen erikoislääkäri, lääketieteellinen toimittaja Medibas

Lähteet:

Medibas

Terveyskirjasto

Duodecim-lehti