Suoliston polyyppiin tulee reagoida ajoissa

Colon on paksusuolen lääketieteellinen nimi. Suolen uloin osa on rektum (peräsuoli). Useimmissa tapauksissa syöpätyyppi on adenokarsinooma, rauhaskudoksesta peräisin oleva pahanlaatuinen kasvain.

Suomessa todettiin 2 148 paksusuolen syöpää ja 1 212 peräsuolen syöpää vuonna 2016. Paksusuolen syöpä oli hieman yleisempi naisilla kuin miehillä, kun taas peräsuolen syövän osalta tilanne on päinvastainen. Paksusuolen syöpätapausten määrä on kasvanut viime vuosina. Syöpäriski kasvaa iän myötä suurin osa tapauksista havaitaan 60 ikävuoden jälkeen.

Sairauden riskitekijät

Kolorektaalisyövän kehittymiselle ei useimmilla löydy mitään selitystä. Perhepiirissä, sisaruksilla tai vanhemmilla, havaittua paksusuolen syöpää pidetään syöpäriskiä kohottavana tekijänä. Riskiä pidetään samana myös familiaalisen adenomatoottisen polypoosin eli suvuittain esiintyvän paksusuolen polyyppitaudin kohdalla. Suolistosairaudet, kuten Crohnin tauti ja haavainen paksusuolentulehdus, lisäävät paksusuolen syövän riskiä vielä vuosia sairauden parannuttua.

Milloin hakeutua lääkäriin?

Paksusuolen ja peräsuolen syöpä voivat näyttäytyä monin tavoin. WC-paperiin tai ulosteeseen tulee esimerkiksi vaaleanpunaista verta suolen tyhjentämisen jälkeen. Peräsuolen verenvuotoa voi esiintyä myös piilossa, pitkittyä ja lopulta kehittyä anemiaksi. Sairaus johtaa väsymykseen ja kalpeuteen. Jos kasvain kasvaa riittävän suureksi, se voi tukkia paksusuolen kokonaan tai osittain. Se voi johtaa seuraaviin oireisiin:

• Suurentunut vatsa ilman painonnousua.
• Selittämätön jatkuva pahoinvointi ja oksentelu.
• Selittämätön laihtuminen
• Muutoksia ulostustottumuksissa ja ulosteen rakenteessa.
• Huomattavasti kapeampi uloste.
• Epätäydellisen tyhjenemisen tunne ulostuksen jälkeen.

Tutkimus osoittaa, että oireiden alkamisesta diagnoosin tekemiseen kestää keskimäärin noin 14 viikkoa. Oireiden kokonaiskestolla ja syöpäkasvaimen asteella ei ole havaittu yhteyttä.

Miten sairautta tutkitaan?

Kolorektaalisyöpä on sairaus, jota yleislääkärin voi olla vaikea havaita. Ensimmäinen tutkimus on yleensä peräaukon kautta tehtävä tunnustelu, jossa yritetään löytää peräsuolen loppuosassa mahdollisesti olevat kyhmyt. Samalla kiinnitetään huomiota ulosteessa mahdollisesti näkyvään vereen. Erikoisosaamista vaativat jatkotutkimukset suoritetaan normaalisti sairaalassa.

Tärkein tutkimus on kolonoskopia, jossa suolistoa tutkitaan käyttämällä taipuisaa, sormenpaksuista videokameralla varustettua tähystintä, joka viedään sisään peräaukon kautta. Lääkäri pystyy näkemään koloskoopin läpi ja tutkimaan paksusuolen sisäpuolen, ja ottamaan kudosnäytteitä epäilyttävistä alueista.

Kolorektaalisyövän hoito

Kolorektaalisyöpään on olemassa useita hoitoja, riippuen siitä, kuinka pitkälle syöpä on kehittynyt. Pitkälle kehittyneessä syövässä keskitytään oireiden lievittämiseen ja taudinkulun hidastamiseen solunsalpaaja- tai sädehoidolla.

Varhaisissa diagnooseissa syöpä voidaan usein hoitaa leikkauksella, jossa sairastunut suolen osa poistetaan. Uudemmat paksu- ja peräsuolen syöpien leikkausmenetelmät ovat parantaneet ennustetta merkittävästi viime vuosina.

Viime vuosina sytostaattihoidoissa on tehty huomattavia edistysaskelia. Uudet lääkkeet ja uudet lääkeyhdistelmät ovat antaneet parempia tuloksia ja parantaneet eloonjäämisennustetta. Tällä alueella on meneillään intensiivinen kansainvälinen tutkimustyö.

Voiko sairaudesta parantua?

Paksusuolen syöpä voi olla vakava sairaus. Aikainen diagnosointi parantaa syövästä selviämisen mahdollisuuksia ja varhain havaituissa syövissä yli 50 prosenttia potilaista on elossa viiden vuoden kuluttua diagnoosista.

Lähteet: Medibas, Kaikki syövästä -sivusto, Terveyskirjasto
Kuvitus: Shutterstock