Verkkokalvon irtauma vaatii nopeaa hoitoa – tunnista oireet
Verkkokalvo irtoaa usein äkillisesti ja kivuttomasti. Tunnetko oireet, joiden perusteella tulee hakeutua pikaisesti hoitoon?
Verkkokalvon irtauma johtaa pahimmillaan hoitamattomana näkökyvyn menettämiseen. Kysyimme silmäsairauksien erikoislääkäri Ilkka Immoselta, mistä verkkokalvon irtauman tunnistaa ja mitä sille voidaan tehdä.
Saitko RSV-diagnoosin?
Oletko yli 60-vuotias? Sairastuitko RSV-infektioon? Millaisen sairauden RSV aiheutti sinulle tai läheisellesi? Olemme kiinnostuneita kuulemaan sinun tai läheisesi kokemuksista.
Miksi verkkokalvo irtoaa?
Verkkokalvon irtauma voi johtua useista syistä, joista yleisin on verkkokalvon repeämä. Repeämän voi puolestaan aiheuttaa esimerkiksi muuten vaaraton, ikääntymiseen liittyvä lasiaisen irtauma. Lasiainen voi olla tietyin paikoin tiukasti kiinni verkkokalvossa, jolloin se repii verkkokalvoon reiän irrotessaan.
Verkkokalvon pitää paikoillaan sen alla oleva solukerros, joka pumppaa nestettä ulospäin. Kun verkkokalvoon tulee repeämä, lasiaistilasta pääsee hiljalleen niin paljon nestettä verkkokalvon alle, että solukerros ei enää onnistu pumppaamaan sitä ulos. Tämän johdosta verkkokalvo irtoaa.
Muita syitä verkkokalvon irtaumalle ovat vammat, kuten silmiin kohdistuneet iskut. Myös verkkokalvoon kohdistuva veto voi aiheuttaa irtauman.
Mitkä ovat verkkokalvon irtauman riskitekijät?
Suuri likinäköisyys altistaa verkkokalvon irtaumalle, sillä likitaitteinen silmä on rakenteeltaan hauraampi kuin silmät keskimäärin.
Verkkokalvo voi irrota silmävamman seurauksena jopa viiveellä. Esimerkiksi silmään osunut pallo tai nyrkinisku ei välttämättä heti aiheuta oireita, mutta saattaa irrottaa verkkokalvon kuukausien tai vuoden kuluttua. Tästä syystä säännölliset silmälääkärin tarkastukset ovat tarpeen silmään kohdistuneen voimakkaan iskun tai muun silmän alueen vakavan vamman jälkeen.
Kaihileikkaus ja muut silmän rakenteiden sisäiset leikkaukset voivat lisätä verkkokalvon irtauman riskiä.
Verkkokalvon heikkoudet voivat olla perinnöllisiä eli jos suvussa on esiintynyt verkkokalvon irtaumaa, kannattaa tarkistuttaa silmät säännöllisesti silmälääkärillä. Heikko kohta eli rappeuma verkkokalvolla ei kuitenkaan suoraan tarkoita tulevaa verkkokalvon irtaumaa. Rappeumia voidaan hoitaa laserilla, mutta siihen ei välttämättä ole tarvetta, jos muita riskitekijöitä ei ole.
Jos toisessa silmässä on ollut verkkokalvon irtauma, on terve silmä tutkittava erityisen tarkkaan ennaltaehkäisevästi hoidettavissa olevien heikkojen kohtien varalta.
Mistä verkkokalvon irtauman tunnistaa?
Verkkokalvon irtaumaa tulee epäillä, jos näkökentässä näkyy yhtenäinen tumma varjo, joka laajenee hiljalleen. Varjo näkyy aluksi näkökentän laitamilla, mutta voi edetessään heikentää näkökykyä merkittävästikin. Varjon lisäksi verkkokalvon irtauma voi aiheuttaa viivojen vääristymistä ja aaltoilua.
Ennen kuin näkökentässä aistii varjon, silmissä voi esiintyä runsasta salamointia, samentumia ja niin kutsuttua nokisadetta.
Onko se vaarallinen?
Jos koko verkkokalvo irtoaa eikä sitä kiinnitetä takaisin, silmä sokeutuu. Onkin tärkeää kiinnittää huomiota oireisiin ja hakeutua hoitoon mahdollisimman varhain, sillä jos verkkokalvo saadaan kiinnitettyä nopeasti, näkö saadaan yleensä pelastettua. Karkeasti voidaan sanoa, että jos silmä leikataan ennen kuin näkökentän varjo on edennyt tarkan näön alueen keskelle, näkö pystytään palauttamaan ennalleen.
Jos tumma varjo on edennyt näkökentän keskelle, verkkokalvo pitäisi saada kiinnitettyä ensimmäisen kolmen päivän aikana, jolloin näkö palautuu lähes ennalleen tai vain hieman alentuneeksi. Silmä voidaan kuitenkin leikata jopa silloin, kun verkkokalvo on ollut irti kuukausia, mutta tällöin näköennuste huononee selkeästi.
Milloin pitäisi hakeutua hoitoon?
Mustat pilkut näkökentässä, salamointi ja samentumat ovat merkki siitä, että tutkimuksiin tulisi hakeutua viikon sisällä. Jos näkökenttään tulee yhtenäinen varjo, täytyy lähteä heti päivystykseen eikä odotella vapaata aikaa omalle silmälääkärille. Verkkokalvon irtaumia leikataan joissain paikoissa myös viikonloppuisin tai viimeistään seuraavana arkipäivänä.
Miten verkkokalvon irtaumaa hoidetaan?
Hyvin pieni irtauma tai reikä verkkokalvossa voidaan hoitaa laserilla ilman leikkausta. Suurempi irtauma voidaan korjata leikkauksella. Yksi leikkaus riittää korjaamaan 80 prosenttia irtaumista. Viidesosa tapauksista on joko tyypiltään hankalia tai leikkauksen seurauksena silmään tulee arpireaktio eli verkkokalvon pinnalle kasvaa arpikudosta.
On mahdollista, että leikkaus onnistuu, mutta verkkokalvo irtoaakin uudestaan. Tällöin silmä leikataan uudestaan, mutta onnistumisprosentti on toisella kerralla huonompi, noin 50 prosenttia.
Mahdollisia leikkausmenetelmiä on kaksi: silmän ulkoinen leikkaus tukipalan avulla tai silmän sisäinen lasiaisleikkaus. Silmän ulkoinen leikkaus on nykyään harvinaisempi, mutta sillä on joitain etuja lasiaisleikkaukseen verrattuna: silmän oma linssi säästyy, kun taas lasiaisleikkauksen seurauksena silmästä joudutaan myöhemmin leikkaamaan harmaakaihi, ellei sitä ole leikattu jo aiemmin. Ulkoisen leikkauksen jälkeen ei myöskään tarvita suurta asentohoitoa, vaikka liikkumista pitääkin rajoittaa leikkauksen jälkeen.
Silmän sisäinen lasiaisleikkaus tehdään yleensä, jos silmästä on aiemmin leikattu kaihi tai potilas on yli 40-vuotias. Tällöin silmästä poistetaan erikoisinstrumentilla lasiainen, hoidetaan verkkokalvon repeämät laserilla ja silmä täytetään lopuksi kaasulla tai joskus uusintaleikkauksessa silikoniöljyllä.
Silmä voidaan täyttää kaasun sijaan silikoniöljyllä, jos kyseessä on arpireaktioinen silmä. Silikoni ei häviä silmästä kaasun tapaan, vaan se täytyy poistaa kolmen tai neljän kuukauden kuluttua leikkauksesta. Jos on luultavaa, että verkkokalvo irtoaa uudelleen, silikoni jätetään silmään pysyvästi.
Miten leikkauksesta toipuu?
Lasiaisleikkauksen jälkeen tarvitaan asentohoitoa, jolloin potilaan tulee maata viikon ajan esimerkiksi kyljellään puolta vaihdellen. Joskus myös pystyasento riittää.
Kaasu heikentää silmän näkökykyä niin paljon, että esimerkiksi auton ajaminen on kiellettyä joitakin viikkoja leikkauksen jälkeen. Kaasu kuitenkin häviää silmästä kolmessa tai neljässä viikossa. Leikkauksen jälkeen ei saa myöskään lentää kuukauteen tai oleilla vuoristossa, sillä kaasu laajenee. Silmiin tulee tiputella silmätippoja leikkauksen jälkeen.
Voiko verkkokalvon irtaumaa ehkäistä?
Irtaumaa on mahdollista ehkäistä tarkistuttamalla lasiaisen irtauman oireet silmälääkärin vastaanotolla. Myös hyvin likinäköiset silmät tulisi tarkistuttaa säännöllisesti. Laserilla voidaan vahvistaa verkkokalvon heikkoja kohtia ja hitsata verkkokalvon repeämä kiinni.
Urheillessa pitäisi muistaa silmien suojaaminen. Suojalasit suojaavat silmää iskuilta ja vammoilta.
Kuvitus: iStockphoto
-
Silmän sidekalvokyhmy on vaaraton kosmeettinen haitta
Sidekalvokyhmyjä (pinguecula) havaitaan usein ikääntyneillä. Muutos etenee hitaasti eikä edellytä hoitoa.
-
Silmän siipikalvo voi haitata näkökykyä
Siipikalvo eli pterygium on verisuonitettu muutos, jossa sidekalvoa kasvaa sarveiskalvon päälle. Tila korjataan leikkauksella, mutta sairaus voi uusiutua.
-
Äkillinen näön häviäminen voi kieliä näköhermotulehduksesta
Näköhermotulehdus on yleisempi MS-tautia sairastavilla, ja siihen sairastuminen voi myös olla merkki suurentuneesta MS-taudin riskistä.
-
Sarveiskalvotulehdus voi johtaa pahimmillaan sokeutumiseen – näistä merkeistä tunnistat
Sarveiskalvotulehdus on yleensä herpesviruksen aiheuttama tulehdus, joka voi samentaa sarveiskalvoa ja näin heikentää näköä.