Kannattaisiko vaihtaa tupakka nuuskaan? Näin nuuska vaikuttaa elimistössä

Moni pitää nuuskaa terveellisempänä kuin tupakka, sillä nuuska ei vaikeuta hengittämistä tai aiheuta keuhkosyöpää, kuten tupakka. Nuuskaaminen ei silti missään nimessä ole vaaratonta, sillä nuuska sisältää 2500 kemikaalia, joista 28 on todettu aiheuttavan syöpää. Syövän lisäksi nuuskalla on monia muitakin terveyshaittoja, ja se sisältää muun muassa kadmiumia, lyijyä, arsenikkia ja radioaktiivisia aineita.

Ruotsalaistyyppinen nuuska on pastoröitua ja syöpävaarallisten aineiden pitoisuudet ovat siinä pienempiä verrattuna muilla valmistusmenetelmillä tuotettuihin nuuskatuotteisiin. Tästä huolimatta myös ruotsalaistyyppinen nuuska on syöpävaarallinen ja muutoin terveydelle haitallinen tupakkatuote.

Onnistuuko tupakoinnin lopettaminen nuuskan avulla?

Nuuskaa ehdotetaan toisinaan tupakoinnin lopettamisen helpotusvälineeksi. Ei ole kuitenkaan saatu tutkimusnäyttöä, joka osoittaisi nuuskan olevan tehokas keino tupakoinnin lopettamiseen. Nuuskan korkea nikotiinipitoisuus voi jopa voimistaa riippuvuutta ja vaikeuttaa näin tupakasta irti pääsyä.

Nuuska aiheuttaa useita terveyshaittoja

Nuuskan vaikutukset näkyvät selkeimmin paikallisesti suun alueella, sillä nuuska ärsyttää suun limakalvoja ja vaurioittaa myös ikeniä. Nuuskankäyttäjien kannattaa tarkkailla nuuskan aiheuttamia muutoksia suussaan ja käydä säännöllisesti hammaslääkärissä. Suuvaurioiden syntymistä voi hidastaa vaihtamalla nuuskan paikkaa suussa.

Nuuskan käytöstä seuraavia tyypillisiä haittavaikutuksia ovat:

Suun terveys heikkenee

Nuuska aiheuttaa suuhun limakalvovaurioita eli nuuskaleesioita. Limakalvovaurio erottuu paksuuntuneena, harmahtavana tai vaaleana ryppyisenä kohtana limakalvolla. Vaurio parantuu yleensä, kun nuuskaamisen lopettaa, mutta jos vaurio on edennyt pitkälle, se voi kehittyä syövän esiasteeksi.

Pitkään käytettynä nuuska aiheuttaa ienvetäytymiä, ikenien syöpymistä ja hampaan kiinnityskudoksen löystymistä. Muutosten myötä hampaiden kaula paljastuu ja hampaat voivat esimerkiksi vihloa aiempaa herkemmin. Nämä muutokset ovat pysyviä. Nuuskaajan hampaat myös värjäytyvät ja kuluvat helposti, erityisesti irtonuuskaa käytettäessä.

Nuuskaaminen suurentaa syöpäriskiä

Nuuskaajilla on suurempi riski sairastua suu-, ruokatorvi- ja mahasyöpiin kuin niillä, jotka eivät käytä mitään tupakkatuotteita.

Nuuska aiheuttaa nikotiiniriippuvuuden

Nuuska sisältää jopa 20 kertaa enemmän nikotiinia kuin tupakka ja aiheuttaa voimakkaan nikotiiniriippuvuuden. Nikotiini imeytyy nuuskasta vereen hitaammin kuin tupakasta, mutta veren nikotiinipitoisuus pysyy kauemmin koholla. Nikotiini pitää näin elimistöä jatkuvassa rasitustilassa.

Sydänterveys heikkenee

Nuuskaaminen nopeuttaa pulssia ja kohottaa verenpainetta. Se myös lisää riskiä sairastua sydämen vajaatoimintaan. Nuuskaaminen näyttää lisäksi suurentavan kuolemanriskiä sydänkohtauksen jälkeen. Nuuskan käytön lopettaminen pienentää kuolemanriskiä yhtä paljon kuin tupakoinnin lopettaminen.

Nikotiini vähentää insuliiniherkkyyttä, joten nuuskan käyttäminen lisää kakkostyypin diabeteksen riskiä. Nuuskan käyttö saattaa myös olla yhteydessä painonnousuun sekä rasva-aineenvaihdunnan häiriöihin.

Riskejä raskauden aikana

Raskaudenaikainen nuuskan käyttö lisää ennenaikaisen synnytyksen ja alhaisen syntymäpainon riskiä. Ennenaikaisen syntymän riski häviää, kun äiti lopettaa nuuskan käytön raskauden varhaisessa vaiheessa.

Äidin nuuskaaminen on liitetty myös synnyttäjän vaarallisen verenpaineen nousun eli pre-enklampsian suurentuneeseen riskiin sekä syntyvän lapsen huuli- ja kitalakiepämuodostumiin ja apneaan. Äidin raskaudenaikainen nuuskaaminen lisää riskiä sille, että lapsi syntyy kuolleena.

Lähteet: Fressis, Stumppi, THL
Kuvitus: iStockphoto