Alkoholimyrkytys syntyy usein huomaamatta – tunnista läheisesi oireet

 Tietoa alkoholimyrkytyksestä:

• Alkoholimyrkytys on akuutti myrkytystila, joka syntyy kun henkilö ylittää alkoholia nauttiessaan sietokykynsä rajan.
• Alkoholimyrkytys voi aiheuttaa muun muassa muistinmenetyksen, sekavuutta, heikentyneen koordinaation, tajunnan alenemisen, deliriumin (juoppohulluus) tai kooman.
• Se, kuinka vahvasti henkilö humaltuu, riippuu monista tekijöistä. Esimerkiksi tottumuksesta alkoholiin, ruumiinrakenteesta tai mahdollista sairauksista.
• Alkoholimyrkytykseen ei ole olemassa täsmähoitoa. Useimmat humaltuneet henkilöt voidaan hoitaa kotona edellyttäen, että he eivät pääse käsiksi alkoholiin ja että heidän luonaan on joku joka voi seurata henkilön vointia. Vakavissa tapauksissa tarvitaan sairaalahoitoa.

Mitä alkoholimyrkytyksellä tarkoitetaan?

Alkoholimyrkytys syntyy, kun henkilön juoma alkoholimäärä ylittää hänen alkoholinsietokykynsä. Toisistaan erotellaan lievä, kohtalainen, vaikea ja erittäin vakava alkoholimyrkytys.

Useimmat ihmiset poistavat etanolia verestä noin 0,15-0,20 promillen nopeudella tunnissa. Alkoholista riippuvaisilla ihmisillä tämä voi tapahtua kaksi kertaa nopeammin.

Miten elimistö toimii alkoholimyrkytyksen aikana?

Alkoholi ehkäisee tiettyjen aivojen osien toiminnan. Alkoholin nauttimisen lisääntyessä yhä useammista toiminnoista tulee poikkeavia seuraavassa järjestyksessä:

• Normaali sosiaalinen kanssakäyminen häviää.
• Muistinmenetys.
• Sekavuus.
• Epätietoisuus.
• Heikentynyt liikkeiden koordinaatio.
• Etenevä tajunnan tason lasku.
• Kooma.
• Kuolema – hengitys pysähtyy.

Alkoholin imeytymisessä on eroja

Noin 20 prosenttia alkoholista imeytyy (absorboituu) vereen suoraan mahalaukusta ja 80 prosenttia ohutsuolesta. Tämä tarkoittaa, että mitä kauemmin alkoholi pysyy mahalaukussa, sitä hitaammin se imeytyy ja sitä alhaisempi on veren alkoholipitoisuus. Tämä selittää myös, miksi syömisen yhteydessä juotu alkoholi ei humalluta yhtä nopeasti kuin tyhjään mahaan nautittu.

Minne alkoholi menee?

Alkoholi on helppo liuottaa veteen, mutta se liukenee huonosti rasvaan. Alkoholi ohjautuu helpoimmin kudokseen, jossa on runsaasti vettä (esimerkiksi lihaksistossa) rasvakudoksen sijaan. Kaksi saman painoista ihmistä, joista toinen on lyhyt ja ylipainoinen ja toinen on pitkä ja hoikka, reagoivat eri tavalla samaan alkoholimäärään. Ylipainoisella henkilöllä on suhteellisesti vähemmän lihasmassaa kuin hoikalla, mikä johtaa korkeampaan veren alkoholipitoisuuteen kuin hoikalla. Toisin sanoen ylipainoisten ihmisten on helpompi humaltua kuin hoikkien tai lihaksikkaiden.

Naisilla on elimistössään keskimäärin enemmän rasvaa kuin miehillä. Alkoholiannoksen nauttiminen nostaa siten naisella veren alkoholipitoisuutta enemmän kuin samankokoisella miehellä.

Miten alkoholi hajoaa?

Yli 90 prosenttia nautitusta alkoholista hajoaa maksassa. Loput 10 prosenttia alkoholista poistuu virtsan ja keuhkojen välityksellä. Keskimääräinen henkilö polttaa noin yhden annoksen alkoholia (4 cl viinaa, 1 lasin viiniä tai 1 pienen pullollisen olutta - joka vastaa noin 10 g alkoholia) tunnissa. Alkoholin suurkuluttajilla maksa on aktiivisempi ja he voivat kyetä polttamaan jopa kolminkertaisen määrän alkoholia. Maksasairautta sairastavilla elimistön kyky käsitellä alkoholia on heikentynyt, minkä seurauksena henkilöt voivat humaltua jo hyvin pienistä alkoholimääristä.

Alkoholimyrkytyksen tunnusmerkit

Alkoholin vaikutus vaihtelee suuresti henkilöstä toiseen. Monet tekijät, kuten samanaikainen lääkkeiden käyttö, sairaudet, ruumiinrakenne ja nautitun alkoholin määrä, vaikuttavat asiaan.

Arvioi seuraavat asiat:

• Henkilön tietoisuuden tila - saako henkilön hereille? Hengittääkö hän ja onko vointi riittävän hyvä? Onko hän laskenut alleen?
• Paljonko alkoholia on nautittu?
• Juomisesta kulunut aika? Kauanko henkilö on juonut (tunteja, päiviä, viikkoja?)
• Onko henkilöllä pitkäaikainen, krooninen alkoholiongelma? Alkoholiriippuvuus?
• Muiden huumausaineiden tai huumaavien lääkkeiden käyttö?
• Onko henkilöllä ollut kouristuksia alkoholin käytön seurauksena? Kouristuskohtausten kesto?
• Onko potilas altistunut (pää)vammalle?

Merkkejä deliriumin (juoppohulluus) kehityksestä?

• Näkeekö henkilö näkyjä tai kuuleeko hän ääniä?
• Vapisevatko kädet?
• Onko esiintynyt kouristuksia?
• Onko deliriumia ilmennyt aiemmin?

Voiko alkoholimyrkytyksen saanutta hoitaa kotona?

Useimmat humaltuneet henkilöt on mahdollista hoitaa kotona seuraavin rajoittein:

• Varmista, että henkilö ei pääse käsiksi alkoholiin.
• Varmista, että henkilö ei satuta itseään tai muita. Toisin sanoen varmista, että henkilö ei kaadu, eikä ole tekemisissä vaarallisten koneiden tai ajoneuvojen kanssa.
• Selvitä, onko nautittu vain alkoholia.
• Varmista, että henkilö on helppo saada hereille puhumalla hänelle tai ravistamalla häntä kevyesti.
• Jos henkilöä ei ole helppo saada hereille hälytä apua soittamalla hätänumeroon. Aseta henkilö kylkiasentoon, jotta mahdollisen oksennuksen seurauksena mahan sisältöä ei joutuisi hengitysteihin.
• Mieti, voiko tila johtua taustalla olevasta sairaudesta tai vammasta. Etsi erityisesti merkkejä päävammasta.
• Varmista, että henkilöä valvotaan koko ajan. Näin voidaan tarvittaessa hälyttää ammattiapua, jos tilanne heikkenee. Ellei tarvittavaa valvontaa voida järjestää henkilön seurannasta tulisi sopia ensiavun tai muun tahon kanssa.
• Ei ole olemassa lääkkeitä, jotka nopeuttavat humalasta selviämistä. Kahvilla tai kylmällä suihkulla on vain hyvin ohimenevä vaikutus.

Milloin humaltunut tulee viedä sairaalaan?

Kotihoidon edellytyksien jäädessä puutteellisiksi, tai mikäli tilanteen vakavuudesta ei voida varmistua, on otettava yhteys lääkäriin. Samoin tulee toimia juoppohulluuden oireiden tai sen esiasteiden ilmaantuessa.

Alkoholimyrkytyksen sairaalahoito

Sairaalaan tullessa lääkäri tutkii humaltuneen. Varmuus humalatilan voimakkuudesta saadaan verikokeiden avulla. Lääkäri arvioi tajunnan tasoa, etsii merkkejä päävammasta ja arvioi, voiko taustalla olla sairaus tai lääkeaineiden tai huumausaineiden vaikutus.

Ei ole olemassa mitään erityistä hoitoa, joka vähentäisi alkoholimyrkytyksen vaikutuksia. On odotettava, kunnes potilas selviää itsestään. Tarkkailtaville potilaille laitetaan tavanomaisesti laskimonsisäinen tippa. Vaikeissa tapauksissa potilas intuboidaan (suun kautta henkitorveen vietävä taipuisa putki) ja kytketään hengityskoneeseen. Intubointi estää potilasta oksentamasta ja tukehtumasta omaan oksennukseensa.

Akuutin hoidon jälkeen

Alkoholimyrkytys on usein merkki vakavasta alkoholiongelmasta. Potilaalle tulisi siksi tarjota ammattiapua alkoholiongelman ja sen mahdollisesti aiheuttamien liitännäissairauksien hoitamiseksi.

Tiedot on tarkastanut: Johan Hulting, dosentti ja ylilääkäri, Medicinkliniken, Södersjukhuset, Tukholma

Lähteet:

Medibas

Terveyskirjasto