Äkillinen näön häviäminen voi kieliä näköhermotulehduksesta

Näköhermotulehdus eli optikusneuriitti on tulehdustila silmän verkkokalvolta aivoihin kulkevassa näköhermossa. Näköhermo antaa aivoille tietoa siitä, mitä silmä näkee. Se on niin kutsuttu demyelinisoiva tulehdus – toisin sanoen hermosäikeitä ympäröivä tuppi (myeliini) tuhoutuu. Tulehdus voi esiintyä erillisenä tapahtumana tai olla osa MS-tautia. Näkö heikkenee yhtäkkiä, tavallisesti vain toisessa silmässä. Näön heikkenemisen aste voi vaihdella, aina siihen asti, että sairastuneella silmällä kykenee erottamaan vain valoa. Näön heikkeneminen tapahtuu tunneista muutamaan päivään. Kosketeltaessa tai liikutellessa silmä on kipeä ja aristava.

Sairaus on suhteellisen harvinainen, sitä lasketaan esiintyvän viisi tapausta 100 000 ihmistä kohden vuodessa. Kolme neljästä taudista kärsivästä on naisia. Puhkeamisikä on yleensä 12–50 vuotta, ja keski-ikä 31 vuotta. 75 prosentissa kaikista tapauksista sairaus on toispuolinen.

Syy ei aina selvä

Näköhermotulehduksessa tulehduksen syynä eivät ole bakteerit tai virukset, vaan elimistön puolustussolujen hyökkäys niin kutsutussa autoimmuunireaktiossa. Näköhermoon syntyy tulehdus. Hermo ärtyy ja turpoaa eikä se pysty toimimaan, kuten sen kuuluu. Tämä johtaa näön menetykseen. Varsinainen syy siihen ei ole tiedossa.

Sairaus voi ilmetä MS-taudin yhteydessä. Joissakin tapauksissa se vaikuttaa liittyvän äskettäin sairastettuun virusinfektioon. Muut, paljon harvinaisemmat syyt, ovat reaktiot erilaisiin myrkyllisiin aineisiin, lääkkeiden väärinkäyttö, alkoholismi, reumasairaus lupus erytematosus disseminatus, sarkoidoosi tai sairastuminen borrelioosiin.

Silmälääkäri varmistaa diagnoosin

Äkillinen näön häviäminen toisesta silmästä antaa epäilyn näköhermotulehduksesta. Monet potilaat raportoivat myös kivusta silmää liikuteltaessa. Kun lääkäri tutkii silmän, hän havaitsee harvoin muuta vikaa kuin että näkö on selvästi heikentynyt. Usein vaaditaan tarkempi silmälääkärin tutkimus varman diagnoosin tekemiseksi ja muiden sairauksien pois sulkemiseksi.

Usein alkuvaiheessa tehdään värinäkötesti sekä herkästi myös näkökenttätutkimus. Mikäli näköhermotulehdus toistuu tai halutaan poissulkea muita samoin oirein ilmeneviä sairauksia, harkitaan usein pään magneettitutkimusta.

Tulehdus paranee itsestään

Sairaudelle ei ole olemassa hyvää hoitoa. Kortisonia ja vastaavia valmisteita on kokeiltu, mutta niiden teho ei vakuuta. Hoitoa suurilla kortikosteroidiannoksilla tabletteina tai suonensisäisesti, tai nykyaikaisia immuunihoitoja, on harkittava tapauskohtaisesti nykyisiin ohjeistuksiin sekä terveyteen liittyvän elämänlaadun, potilaalle aiheutuvan riskin ja terveen silmän näkökyvyn kaltaisiin tekijöihin perustuen.

Ennuste on hyvä

Näkö palautuu lähes aina muutaman päivän tai viikon kuluttua, mutta joskus kestää kuukausia ennen kuin kaikki oireet ovat hävinneet. 95 prosentilla näkö palautuu vähitellen normaaliksi. Harvinaisissa tapauksissa sairaus johtaa näön pysyvään heikentymiseen. Ensimmäisen näköhermotulehduksen jälkeen myöhemmän MS-taudin kehittymisen todennäköisyys on noin 50 prosenttia. Neuriitin ja myöhemmän MS-taudin kehittymisen välillä voi kulua monia vuosia.

Lasten ennuste on parempi kuin aikuisilla. Myöhemmän MS-taudin kehittymisen riski on lapsilla selvästi pienempi ja sama koskee sairauden uusiutumista. Tiedeyhteisö ei ole yksimielinen lasten toispuolisen tai molemminpuolisen näköhermon tulehduksen ennusteesta.

Sairaus voi uusiutua myöhemmin.

Lähteet: Medibas, Terveyskirjasto