Tunnetko erityyppiset migreenit?
Tietoa | Migreeni

Tunnetko erityyppiset migreenit?

Migreeni on melko yleinen sairaus, jota potee joka kymmenes ihminen. Se on naisilla miehiä yleisempää, sillä naisista noin 15 prosenttia sairastaa migreeniä ja miehistä noin viisi prosenttia. Naisilla migreenin yleisyyteen vaikuttaa hormonikierto, joka voi laukaista migreenikohtauksen.


Julkaisupäivä: 31.1.2020
Kirjoittaja: Netlääkäri toimitus, Bonnier Business Forum Oy

Aurallinen vai auraton migreeni?

Migreeni jaetaan kahteen päämuotoon: auralliseen ja aurattomaan, joista jälkimmäinen on yleisempi. Auraa esiintyy noin 10–15 prosentilla migreeniä sairastavista. Auralliseen migreeniin liittyvät kohtausta edeltävät esioireet eli aurat, joista yleisempiä ovat näköhäiriöt, esimerkiksi sahalaidat, kirkkaat valot, puutokset näkökentässä tai näköhavaintojen koon vääristymät. Auroja voivat olla myös esimerkiksi puutumisoireet, voimattomuuden tunne raajoissa, puhehäiriöt tai jopa toispuoleinen ohimenevä halvaus. Aura kestää normaalisti enintään tunnin, ja kipu voi alkaa jo auran aikana.

Myös aurattomaan migreeniin voi liittyä ennakko-oireita jopa vuorokautta ennen kivun alkamista. Yleisiä oireita ovat esimerkiksi makean himo, väsyminen tai haukottelu. Myös mielialan vaihtelut, kognitiiviset muutokset, kuten ajattelun, tarkkaavuuden, sanojen löytämisen ja muistiin palauttamisen vaikeudet ovat tyypillisiä ennakko-oireita.

Auraton migreeni diagnosoidaan oheisen määritelmän mukaisesti:

  • Potilaalla on ollut ainakin viisi kohtausta, jotka täyttävät seuraavat kriteerit
  • Päänsärkykohtaus kestää 4–72 tuntia (ilman hoitoa tai jos hoito ei tehoa).
  • Ainakin kaksi seuraavista neljästä päänsäryn piirteistä täyttyy:
    • Särky on toispuoleista.
    • Särky on sykkivää.
    • Särky on kohtalaista tai kovaa.
    • Tavanomainen ruumiillinen rasitus (esimerkiksi kävely tai portaiden nousu) pahentaa päänsärkyä, tai päänsärky johtaa sen välttämiseen.
    • Päänsäryn aikana on ainakin toista seuraavista:
      • pahoinvointia tai oksentelua
      • valo- ja ääniarkuutta.

Episodinen vai krooninen migreeni?

Migreeni jaetaan aurallisen ja aurattoman lisäksi myös sen esiintymistiheyden mukaan episodiseen eli kohtauksittaiseen ja krooniseen eli jatkuvaan migreeniin. Migreenin esiintymistiheydessä voi tapahtua muutoksia molempiin suuntiin: hoitamattomana migreeni voi kroonistua, mutta hyvällä hoidolla migreenipäiviä voidaan saada vähennettyä.

Episodisesta migreenistä puhutaan silloin, kun päänsärkypäiviä on enintään 14 kuukaudessa. Episodinen migreeni voidaan lisäksi jakaa kolmeen ryhmään esiintymistiheyden mukaan:

  • Matalan esiintymistiheyden migreenissä päänsärkypäiviä on 0–5 kuukaudessa.
  • Kohtuullisen esiintymistiheyden migreenissä päänsärkypäiviä on 5–9 kuukaudessa.
  • Korkean esiintymistiheyden migreenissä päänsärkypäiviä on 10–14 kuukaudessa.

Kroonisesta migreenistä puhutaan silloin, kun päänsärkyä on enemmän kuin 15 päivänä kuukaudessa ja päänsärky täyttää migreenin kriteerit vähintään kahdeksana päivänä. Kun migreeni kroonistuu, kipu muuttuu kohtauksellisesta jatkuvammaksi, mutta samalla kipu yleensä menettää pahimman teränsä. Toisaalta jatkuvaa kipua on hankalampi saada aisoihin.

Artikkelin on tarkistanut neurologi Petra Keski-Säntti.

Lähteet: Migreenin käypä hoito -suositus
Kuvitus: Shutterstock