Tiesitkö, että hoitamaton migreeni voi muuttua pahemmaksi?
Migreeni voi kroonistua eli muuttua jatkuvaksi, jos sitä ei saada hyvällä hoidolla aisoihin. Kroonista migreeniä on vaikeampi hoitaa kuin kohtauksittaista migreeniä.
Kroonisesta migreenistä puhutaan silloin, kun päänsärkyä on enemmän kuin 15 päivänä kuukaudessa, ja näistä vähintään kahdeksana päivänä päänsärky on migreeniä. Kun migreeni kroonistuu, kipu muuttuu kohtauksellisesta jatkuvammaksi, mutta samalla kipu yleensä menettää pahimman teränsä. Toisaalta jatkuvaa kipua on hankalampi saada aisoihin.
Saitko RSV-diagnoosin?
Oletko yli 60-vuotias? Sairastuitko RSV-infektioon? Millaisen sairauden RSV aiheutti sinulle tai läheisellesi? Olemme kiinnostuneita kuulemaan sinun tai läheisesi kokemuksista.
Jatkuvaan kipuun voi liittyä myös muita oireita, kuten masennusta, niska-hartiaseudun vaivoja tai fibromyalgiaa. Krooninen migreeni vaikuttaa myös työelämään ja sosiaalisiin suhteisiin, sillä kovat kivut heikentävät toimintakykyä.
Aivojen kipuradat herkistyvät migreenin kroonistuessa, minkä takia kivussa ei ole samanlaisia taukoja kuin episodisessa migreenissä. Kipuratojen herkistymisestä käytetään termiä sentraalinen sensitisaatio.
– On hyvin tavallista, että migreeni vaikeutuu. Jos kohtauksia ei hoideta kunnolla, aivorungossa sijaitseva migreenigeneraattori aktivoituu. Tällöin kohtauksia on jatkuvasti entistä enemmän, ne ovat pitkäkestoisempia ja niitä on vaikeampi hoitaa, sanoo neurologi Petra Keski-Säntti.
Migreenikohtaus pitää hoitaa tehokkaasti
Keski-Säntti sanoo, että krooninen migreeni on erityisen alidiagnosoitu sairaus, ja vaivaa ei osata hoitaa, kun ei ole oikeaa diagnoosia.
– Lääkärit kohtaavat usein potilaita, jotka eivät tiedä sairastavansa migreeniä – saati sitten kroonista migreeniä. Päänsärkyä ei aina oteta tarpeeksi vakavasti, jolloin tilanne on voinut olla päällä jo vuosia.
Migreenikohtaus pitää hoitaa tehokkaasti, jotta päänsärky saadaan loppumaan. Kohtauslääke on otettava heti migreenin ensimerkeistä, ja sitä on otettava riittävän suuri annos. Moni jää odottelemaan, josko päänsärky menisi itsestään ohi tai ottaa vain puolikkaan särkylääkkeen.
Mitä pidempään kohtaus jatkuu, sitä vaikeampaa kivun katkaiseminen on.
– Kipu ei menekään ohi, ja pian kohtaus on kestänyt jo useita tunteja. Tällöin päänsärkyä on vaikeampi saada loppumaan, ja kun tämä toistuu monta kertaa, migreenigeneraattori aktivoituu ja päänsärky kroonistuu.
Huonosti hoidetun kohtauksen tunnistaa kivun pitkittymisen lisäksi siitä, että ihon kipuherkkyys lisääntyy. Päänahka on kosketusarka ja esimerkiksi hiusten harjaaminen voi tuntua tuskalliselta.
Estolääkitys pitää aloittaa tarpeeksi varhain
Keski-Säntti painottaa, että jos migreenipäiviä alkaa olla kolme tai neljä kuussa, pitäisi aloittaa estolääkitys. Estolääke ei yleensä lopeta kohtauksia kokonaan, mutta hyvästä hoitovasteesta puhutaan silloin, kun kohtaukset vähenevät tai kipu lievittyy noin puolella aikaisempaan verrattuna.
Estolääkitystä käytetään liian vähän, sillä noin 13 prosenttia migreenipotilaista käyttää estolääkitystä, kun tarvetta olisi arvioiden mukaan noin 26 prosentilla.
Kuvitus: Shutterstock
-
Mistä apu migreeniin, jonka estohoito on aiemmin epäonnistunut?
Migreenin estohoidossa on aiemmin turvauduttu lääkkeisiin, joiden teho on jäänyt osalle riittämättömäksi. Nyt avuksi ovat tulleet biologiset estohoidot, joista osa vaikeasta migreenistä kärsivistä on saanut avun.
-
Migreenin estohoito koetaan riittämättömäksi
-
Vaikea migreeni ajoi vertaistuen pariin: ”Ryhmässä vallitsee sanaton ymmärrys”
Satu ja Marja-Liisa vetävät migreenipotilaiden vertaistukiryhmiä. He kertovat saaneensa voimaa arkeensa, ja kannustavat muitakin hakeutumaan vertaistuen pariin.
-
Aurallinen migreeni ja hormonit: millainen ehkäisy sopii? Entä hormonikorvaushoito?
Aurallinen migreeni luo haasteita hormonivalmisteiden käyttöön. Auralliseen migreeniin liittyy suurentunut aivoinfarktiriski.