Teijalla on krooninen migreeni: ”Se on suoraan sanottuna saatanasta”

Teija sairastaa kroonista migreeniä. Kovat kivut pakottivat hänet jopa luopumaan rakkaasta ammatistaan.

Julkaisupäivä: 31.1.2020

Kirjoittaja: Netlääkäri toimitus, Bonnier Business Forum Oy

Teija Linna, 51, on saanut vuosien mittaan tottua siihen, että päätä särkee oikeastaan jatkuvasti. Häntä hoidettiin alle parikymppisenä fysioterapialla, diagnoosina niska-hartiaseudun jäykkyys eli jännityspäänsärky. Kun kivut kolmekymppisenä pahenivat, diagnoosi korjattiin migreeniksi, ja Teija sai käyttöönsä ensimmäisiä juuri migreenin hoitoon suunnattuja lääkkeitä.

Vuosien saatossa Teijan migreeni kroonistui. Migreeni on kroonista, kun päänsärkypäiviä on kuukaudessa yli 15.

– Kun migreeni on kroonista, se on enemmän tai vähemmän koko ajan päällä. Kun migreeni oli vielä kohtauksittaista, se kesti pahimmassa tapauksessa viikkoja ennen kuin se saatiin sairaalassa katkaistua.

Koko keho migreenissä

Teija tunnistaa alkavan kohtauksen niska- ja päänsärystä, ylettömästä väsymyksestä, heikosta olosta ja keskittymiskyvyn puutteesta.

– Nykyään osaan ottaa migreenilääkkeen jo ajoissa, mutta pitkään meni niin, että ajattelin, että eihän tässä vielä mitään. Odotin vain, että olen tarpeeksi kipeä ennen kuin otin lääkkeen. Se olikin sitten huonompi juttu.

teija linna2 Migreenikohtaus pitää hoitaa tehokkaasti, jotta särky ei jää päälle. Tämä tarkoittaa sitä, että lääke pitää ottaa heti ensimerkeistä, ja sitä pitää ottaa tarpeeksi suuri annos. Ensioireiden tunnistamisen oppimiseen tosin saattaa mennä jopa vuosia eikä vähiten siksi, että ne muuttuvat tai niitä tulee lisää.

Vaikka Teija on oppinut tunnistamaan alkavan kohtauksen, migreeni vaikuttaa taustalla lähes koko ajan.

– Jostain syystä kohtaukset alkavat usein neljän aikaan aamulla. Kun otan silloin kohtauslääkkeen, en saa välttämättä nukkua aamulla tarpeeksi pitkään töiden takia. Kohtauksesta jää päälle varsinaisen kivun ja säryn jälkeen jonkinlainen aivosumu ja ihan kuolemanväsymys. Vaikka pahin särky olisi poissa, pää on pumpulissa vielä seuraavana päivänäkin eikä ajatus tunnu luistavan.

Teija sanoo, että suuri osa ihmisistä ei tiedä, miten paljon erilaisia oireita migreeniin liittyy.

– Koko keho on migreenissä, ei pelkkä pää. Joka paikkaa voi särkeä, vatsa on sekaisin, närästää, olo tuntuu sekavalta ja puhuminen on vaikeaa, tavarat tipahtelevat käsistä ja keskittymiskyky on tiessään.

Migreeni pakotti elämänmuutokseen

Teija on aloittanut viimeisen vuoden aikana uuden työn optikkoliikkeen optisena myyjänä. Sitä ennen hän toimi kampaajana ja pyöritti omaa yritystään. Yrittäjän vaativa arki johti migreenin pahenemiseen ja lopulta kroonistumiseen.

– Yrittäjänä ei voi jäädä sairauslomalle, vaan tekee vain. Ottaa lisää lääkkeitä, ja tekee vielä lisää. Muistan lukemattomia päiviä, kun laskin tunteja, milloin viimeinen asiakas olisi tehty. Sen jälkeen kipu saattoi iskeä niin jäätävänä, että suurin piirtein vajosin polvilleni lattialle.

Lopulta kuukauden sairauslomalle pakotti tenniskyynärpää, jonka takia Teija ei voinut leikata hiuksia.

– Olin kärsinyt hirveistä päänsäryistä vuosia, ja ne vain pahenivat ja pahenivat. Vietin sairausloman lähes kokonaan neljän seinän sisällä, ja itkin ja surin. Päätin, että on pakko viheltää peli poikki. Tajusin, etten voi parantua ikinä, jos arki jatkuu samanlaisena. Tuon kuukauden aikana myös migreenin oireet vähenivät lähes kokonaan, ja tajusin millaista elämä voisi olla, jos pää pelaisi.

Teija ei halunnut jäädä aloilleen, vaan hakeutui pukeutumisneuvojan koulutukseen ja teki samalla töitä vaatemyyjänä. Vuoden aikana käsi on parantunut ja migreeni rauhoittunut. Teija sanoo, että “tappomigreenejä” tulee vain harvoin. Edelleen päänsärkypäiviä on enemmän kuin säryttömiä päiviä, mutta niiden kanssa pärjää paremmin.

– Vaikka päätös jättää rakas ammatti oli vaikea, se oli varmaan oikea, sillä jaksan edes hiukan paremmin kuin ennen.

– Jos olen saanut nukkua koko yön ja herään ilman päänsärkyä, olo on ihana ja päivästä tulee mukava. Toisaalta siinä saattaa käydä niin, että yritän huhkia liikaa ja päänsärky alkaakin illalla. Jos hyviä päiviä tulee lisää, hämmästyn. Tällaistako muiden elämä on?

Lääkkeestä toiseen

Teija kertoo kokeilleensa monenlaisia estolääkityksiä migreenin ollessa pahimmillaan: verenpainelääkkeitä, epilepsialääkkeitä, keltarauhashormonia ja botuliinitoksiinia. Verenpainelääke tepsi jotenkuten noin puoli vuotta, mutta sitten säryt palasivat.

Tehottomuuden lisäksi lääkkeistä seurasi ikäviä haittavaikutuksia.

– Olin autokolarissa, kun söin epilepsialääkettä. Minulla oli illalla migreeni ja lääkitys päällä. Lähdin aamulla viemään tytärtä kouluun, ja ajoin päin liikennemerkkiä. Onneksi ei käynyt mitään vakavaa. Tuntui, että lääke sekoitti ja siitä tuli ikäviä oloja eikä migreeni juurikaan helpottunut.

– Botuliini taas ei vaikuttanut migreeneihin mitenkään – silotti kyllä hyvin otsanahkaa. Yritin näyttää hämmästyneeltä, mutta kulmakarvat eivät liikkuneet mihinkään ja peilistä katsoi kivikasvo. Se jäi sitten siihen kokeiluun.

Muillakaan estolääkkeillä ei ole ollut oikein mitään vaikutusta migreeniin.

– Neurologi oli sitä mieltä, että seuraavaksi vuorossa on uusi biologinen estolääke.

Tasainen elo sopii parhaiten

Teija sanoo, että migreeni pysyy parhaiten hallinnassa, kun arjessa toistuvat tasaiset rutiinit. Yrittäjänä työpäivät olivat pitkiä eikä liikunnalle jäänyt aikaa tai jaksamista, ja syöminenkin oli vähän niin ja näin. Migreenin kannalta parasta on kuitenkin hyvin säännöllinen elämä.

Etenkin ruoka- ja unirytmillä on Teijan arjessa suuri merkitys.

– Aika tarkkaan neljä tuntia ja minun on laitettava jotain suuhuni. Jos menee sen yli, seurauksena on melkein varma migreeni. Myös unirytmi on todella tärkeä. Silloin menee hyvin, kun pystyy illalla menemään nukkumaan ja aamulla heräämään samoihin aikoihin.

Oloon vaikuttavat myös sellaiset ulkoiset tekijät, joihin ei voi itse vaikuttaa. Teija kertoo esimerkiksi sään vaikuttavan migreeniherkkyyteen paljon. Syksy ja kevät ovat vaikeimpia aikoja, ja Teija arvelee ainakin valon vähenemisen ja lisääntymisen vaikuttavan tilanteeseen.

Erilaiset hajut ja tuoksut ovat myös pahoja migreenin laukaisijoita. Teatterit ja konsertit ovat Teijalle pelottavia paikkoja, koska vierustoveri on saattanut käydä parfyymikylvyssä juuri ennen lähtöään.

– Tästä syystä ei enää tule käytyä kuin harvoin tuon tyyppisissä paikoissa, mikä on suuri harmi. Sama vaikutus on erilaisilla vilkkuvilla ja kirkkailla valoilla, joten ei tarvitse käydä millään areenakeikoillakaan.

Myös tunne-elämä saisi olla mahdollisimman tasaista, jotta säryiltä vältyttäisiin. Teija kertoo olevansa luonteeltaan peruspositiivinen, mutta migreeni yhdessä esimerkiksi syksyisen kaamosajan kanssa vetää välillä mielen matalaksi, mikä puolestaan aiheuttaa lisää migreeniä.

– Ei saa itkeä tai nauraa kovasti tai saa varmasti päänsäryn. Kun elämä olisi mahdollisimman tasaista ja tylsää, migreenit pysyisivät loitolla.

Teija tiedostaa, että migreenin kanssa on pystyttävä elämään ja löydettävä keinoja, joiden avulla sen kanssa pärjää. Hän ei haluaisi sanoa, että hänellä on sairaus, vaan pitää migreeniä enemmänkin ominaisuutena.

– Vaikka onhan se nyt suoraan sanottuna ihan saatanasta. Ottaa päähän kyllä, mutta kun ei siitä ymmärtääkseni kokonaan eroonkaan pääse, niin se kulkee mukana välillä huonompana ja välillä parempana. On turha alkaa miettiä, miksi juuri minä.

Kuvitus: Shutterstock, Teija Linna