Särytön migreenikohtaus yllättää – tunnista oireet

Särytön migreeni on aurallisen migreenin harvinainen esiintymismuoto: noin kaksi prosenttia kaikista migreenikohtauksista on säryttömiä.

Tavallisesti migreeni etenee kohti kovaa päänsärkyä, mutta särytön migreenikohtaus lakkaa ennen kuin särky alkaa.

– Tämä voi olla potilaalle hämmentävää, sillä oireita ei välttämättä tunnista migreeniksi, kun päänsärkyä ei esiinny, sanoo neurologian erikoislääkäri Markus Färkkilä.

Ei ole tiedossa, miksi kaikki auralliset migreenikohtaukset eivät etene särkyvaiheeseen.

– Kohtaus ikään kuin katkeaa kesken. Aivot pystyvätkin sulkemaan kivun pois tai torjumaan sen. Mekanismia tälle ei kuitenkaan tunneta.

Migreenikohtaus kestää yleensä muutamasta tunnista jopa muutamaan päivään. Särytön migreenikohtaus menee yleensä paljon nopeammin ohi, sillä olo alkaa yleensä tuntua normaalilta melko pian sen jälkeen, kun auran oireet lakkaavat.

Oireet voivat pelästyttää

Säryttömään migreeniin liittyvät samanlaiset auran oireet kuin särylliseen auralliseen migreeniinkin. Yleisimmät oireet ovat ohimeneviä visuaalisia häiriöitä: sahalaitaa, näön sumenemista, valon välähdyksiä ja näköhavaintojen koon vääristymistä.

Myös kasvojen tai käsivarren toispuoleinen puutuminen on tavallista, samoin voimattomuuden tunne raajoissa, puhehäiriöt, väsymys tai jopa raajojen toispuoleinen halvaus.

– Voimakkaat oireet voivat pelästyttää. Potilas voi ihmetellä, mikä häntä vaivaa ja onko kyseessä jokin vakava kohtaus, Färkkilä sanoo.

Potilas saattaa myös tunnistaa oireet aiempien migreenikohtausten perusteella ja ihmetellä, miksi päänsärkyä ei esiinnykään. Onkin tavallista, että säryttömästä migreenistä kärsivällä esiintyy myös säryllistä migreeniä.

Migreenikohtaus vai aivoverenkiertohäiriö?

Säryttömän migreenikohtauksen diagnosointi voi olla vaikeaa etenkin, jos potilas ei ole aiemmin kärsinyt vastaavista oireista. On tärkeää selvittää oireiden oikea aiheuttaja ennen diagnoosin antamista, sillä ohimenevä aivoverenkiertohäiriö eli TIA-kohtaus voi aiheuttaa samankaltaisia oireita.

TIA:n aiheuttama näköhäiriö eroaa migreeniaurasta. Aivoverenkiertohäiriön aiheuttamassa näköhäiriössä näkökenttä sumenee nopeasti täysin, kun taas auran näköhäiriö alkaa yleensä kirkkaana pisteenä, joka kasvaa kaarimaisesti ja väreilee sahalaitana.

Diagnosointi on vaikeampaa, jos oireena on käden puutuminen tai puhevaikeudet, sillä nämä liittyvät sekä auraan että TIA-kohtaukseen.

– Joskus potilas osaa kertoa, että oireet ovat toistuneet vuosia. Diagnoosista on kuitenkin syytä varmistua eikä suoraan olettaa, että kyseessä on aurallinen migreeni.

Jos aiheuttaja on oireiden perusteella epävarma, on syytä tutkia aivojen verisuonisto. TIA:n riskiä kasvattavat korkea ikä, kohonnut verenpaine, tupakointi, keskivartalolihavuus, vähäinen liikunta, epäterveellinen ruokavalio, diabetes, eteisvärinä ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöt.

Toistuvat aurat lisäävät aivoinfarktin riskiä

Aurallinen migreenikohtaus ei sinänsä ole vaarallinen, mutta tiheästi toistuvien kohtausten on todettu kasvattavan aivoinfarktin riskiä. Kohonneen aivoinfarktiriskin takia aurallisesta migreenistä kärsiville ei tulisi määrätä korkeaestrogenisiä ehkäisypillereitä, jotka kasvattavat riskiä entisestään.

Jatkuvat kohtaukset haittaavat arkea esiintyessään päivittäin tai monta kertaa viikossa. Tässä tapauksessa niin särytöntä kuin säryllistäkin migreeniä voi olla syytä hoitaa estolääkityksellä.

Muussa tapauksessa särytöntä migreeniä ei tarvitse kohtauksen iskiessä erityisemmin hoitaa. Kipulääkkeistä ei ole hyötyä, jos kipua ei esiinny.

– Sanon aina potilailleni, että migreenilääke kannattaa ottaa vasta silloin, kun kipu alkaa. Voi olla iloinen yllätys, jos aura ei etenekään kovaan päänsärkyyn, Färkkilä sanoo.

Kuvitus: iStockphoto