Mistä apu migreeniin, jonka estohoito on aiemmin epäonnistunut?

Uudet biologiset migreenilääkkeet eli CGRP-vasta-aineet voivat tuoda avun migreenin estohoitoon niille vaikeasta migreenistä kärsiville, joiden aikaisemmat estohoidot ovat epäonnistuneet. Uusista lääkkeistä Kela-korvattavuuden on jo saanut erenumabi ja korvattavuutta on haettu myös fremanetsumabille ja galkanetsumabille. Neljäntenä markkinoille on tulossa eptinetsumabi.

Aiemmin estolääkkeinä on käytetty muiden sairauksien hoitoon kehitettyjä lääkkeitä: verenkiertoelimistöön vaikuttavia lääkkeitä, masennus- ja epilepsialääkkeitä sekä botuliinitoksiinia.

Jotta voi saada Kela-korvauksen erenumabi-hoitoon, on potilaalle pitänyt kokeilla aiemmin vähintään kahta estolääkettä, joista tämä ei ole saanut riittävää vastetta. Lisäksi potilaalla tulee esiintyä migreenioireita vähintään kahdeksana päivänä kuussa.

Korvausta varten tarvitaan lääkärin kirjoittama B-lausunto, jonka tulee kahdella ensimmäisellä kerralla olla neurologin kirjoittama. Lisäksi hoidon tehoa seurataan kolmen kuukauden välein.

Myös muille biologisille estohoidoille povataan samankaltaista korvausmenettelyä. Tätä selittää esimerkiksi uusien lääkkeiden korkea hinta. Pistoksina annosteltavat biologiset lääkkeet maksavat ilman korvausta useita satoja euroja. Erenumabi-pistos maksaa korvauksen jälkeen noin 300 euroa ennen kuin potilaan lääkekatto täyttyy. Vuonna 2019 lääkekatto on 572 euroa.

Neurologian erikoislääkäri Mikko Kärppä kertoo, että osa hänen vastaanotolleen hakeutuneista vaikeasta migreenistä kärsivistä potilaista on saanut erenumabista apua.

 – Näkemykseni mukaan biologiset lääkkeet tulevat todella tarpeeseen. Moni potilaistani, joka ei ole saanut apua aiemmista estohoidoista tai on kärsinyt hankalista haittavaikutuksista, on nyt saanut avun biologisesta lääkkeestä. Uusilla lääkkeillä tuntuu myös olevan huomattavasti vähemmän haittoja ainakin lyhyen käytön perusteella. Mahdollisia haittoja pidetään tarkasti silmällä hoidon seurannassa.

Biologisten lääkkeiden kohdalla on olemassa riski, että lääkkeille kehittyy ajan mittaan neutraloivia vasta-aineita, ja niiden teho hiipuu. Kärppä sanoo, että tutkimuksissa on todettu neutralisoivia vasta-aineita keskimäärin alle puolella prosentilla.

– Pidemmässä käytössä ja tulevissa tutkimuksissa nähdään, heikkeneekö lääkkeen teho. Terveydelle vasta-aineista ei kuitenkaan pitäisi olla haittaa.

Useampi korvattava lääke mahdollistaa valmisteiden väliset kokeilut

Noin 40 prosenttia tutkimuspotilaista on saanut lääketutkimuksissa uusista lääkkeistä merkittävää apua. Teho mitataan sillä, kuinka suurella osalla kohtaukset vähenevät puoleen sekä laskemalla, vähenevätkö kipupäivät merkittävästi kuukaudessa. Osalla kohtaukset vähenivät tai kipu lievittyi jonkin verran ja osalla taas ei lainkaan, joten ihan kaikki eivät biologisista estohoidoista hyödy.

– Haasteena on se, että emme vielä tiedä, kuka migreeniä sairastavista hyötyy mistäkin lääkkeestä. Mitä useampi lääke on korvattavuuden parissa, sitä parempi tilanne on yksittäisiä potilaita ajatellen. Jos yksi lääke ei tehoa, voidaan kokeilla, olisiko toisesta apua, Kärppä sanoo.

– Meta-analyysitutkimuksissa ei ole tullut ilmi selkeitä eroja lääkkeiden vaikuttavuuden tai haittavaikutusten välillä.

Annostelussa on eroa, sillä fremanetsumabi-pistos voidaan antaa kerran kuukaudessa tai kolmen kuukauden välein. Erenumabia annostellaan neljän viikon välein ja galkanetsumabia kerran kuukaudessa.

Biologisista estohoidoista voi olla jatkossa hyötyä myös lapsille, sillä tällä hetkellä on käynnissä tutkimuksia, joissa selvitetään, voidaanko uusia lääkkeitä käyttää myös lasten vaikean migreenin hoidossa. Näyttää siltä, että estettä tälle ei olisi.

– Tähän mennessä ei ole tullut ilmi selvää syytä, miksei lääkkeitä voitaisi käyttää lapsille, mutta tutkimukset ovat vielä kesken. Todennäköisesti alaikärajaa voidaan laskea jatkossa alle 18-vuotiaisiin.