Mikä laukaisee migreenikohtauksen?
Migreeni on voimakas päänsärkykohtaus, joka lamauttaa hetkessä. Useimmiten sen laukaisee joku ulkoinen tekijä.
Saitko RSV-diagnoosin?
Oletko yli 60-vuotias? Sairastuitko RSV-infektioon? Millaisen sairauden RSV aiheutti sinulle tai läheisellesi? Olemme kiinnostuneita kuulemaan sinun tai läheisesi kokemuksista.
Migreeni aiheuttaa päänsärkykohtauksia joko näköhäiriöllisenä (aurallinen) tai ilman (auraton). Migreeni laukeaa useimmiten ulkoisten tekijöiden aiheuttamasta reaktiivisesta häiriöstä aivorungossa. Sitä esiintyy yhdellä kymmenestä aikuisesta, naisilla kolme kertaa yleisemmin kuin miehillä. Varsinkin aurallinen migreeni periytyy.
Aiheuttajina ulkoiset tekijät
Migreenikohtauksia aiheuttavat usein ulkoiset tekijät, joita voivat olla stressi, sen loppuminen, kirkas valo, alkoholi, riittämätön uni tai nälkä. Myös huono näkö ja purentavirheet voivat altistaa migreenille.
Kohtausta edeltäviä oireita voivat olla makeanhimo, kärttyisyys, väsymys ja yliherkkyys hajuille. Useimmiten migreeni alkaa kuitenkin ilman ensioireita.
Migreeni on syy hakeutua tutkimuksiin
Migreeniä epäiltäessä on hyvä hakeutua neurologille. Neurologi haastattelee potilaan ja tekee perustutkimukset, joiden pohjalta hän ohjaa mahdollisiin lisätutkimuksiin.
Lisätutkimuksia voivat olla muun muassa päänkuvaus tietokonetomografialla (TT) tai magneettikuvauksella, myös EEG-aivosähkökäyriä voidaan ottaa diagnoosin selvittämiseksi.
Lääkitys helpottaa oireita
Migreenikohtauksen alkaessa on tärkeää mennä lepäämään rauhalliseen paikkaan pimeään huoneeseen. Kylmä kääre otsalla helpottaa usein oloa.
Migreeniin käytetään lääkkeinä yleisimpiä tulehduskipulääkkeitä. Tämän lisäksi lääkäri voi määrätä täsmälääkkeitä, joita käytetään tulehduskipulääkkeiden lisäksi.
Mikäli migreeni vaivaa usein, on hyvä kartoittaa estolääkityksen tarve. Estolääkkeinä käytetään useita erilaisia lääkevalmisteita. Tällaisia ovat muun muassa verenpaine-, masennus ja epilepsialääkkeet.
Huomioi, milloin oireet vaivaavat
Migreeniä epäiltäessä lääkäri pyytää usein pitämään oirepäiväkirjaa. Päiväkirjaan merkitään ajankohdat, jolloin migreeniä esiintyy, kuinka kauan migreeni kestää ja mitkä ovat migreenin laukaisevat tekijät.
Mikäli migreeni toistuu aina samaan vuorokauden aikaan ja samojen tekijöiden laukaisemana, voidaan sen ehkäisyyn kiinnittää erityisesti huomiota.
Migreeni saattaa helpottaa eri elämänvaiheissa, ja joskus se voi jäädä kokonaan poiskin. Toiset kärsivät migreenistä koko elämänsä.
Voiko migreeniä ehkäistä?
Migreenitaipumusta ei voida ehkäistä. Aikaisemmilla elämäntavoilla ei tiedetä olevan yhteyttä myöhempään taipumukseen saada migreenikohtauksia.
Kohtausten ilmaantumista voidaan vähentää kiinnittämällä huomiota niitä laukaiseviin tekijöihin.
Mikäli kyseessä on aurallinen migreeni, tupakointi on lopetettava ja yhdistelmäehkäisypillereiden käyttöä on vältettävä, sillä ne lisäävät aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa.
Lähde: Terveyskirjasto
Kuvitus: iStockphoto
-
Mistä apu migreeniin, jonka estohoito on aiemmin epäonnistunut?
Migreenin estohoidossa on aiemmin turvauduttu lääkkeisiin, joiden teho on jäänyt osalle riittämättömäksi. Nyt avuksi ovat tulleet biologiset estohoidot, joista osa vaikeasta migreenistä kärsivistä on saanut avun.
-
Migreenin estohoito koetaan riittämättömäksi
-
Vaikea migreeni ajoi vertaistuen pariin: ”Ryhmässä vallitsee sanaton ymmärrys”
Satu ja Marja-Liisa vetävät migreenipotilaiden vertaistukiryhmiä. He kertovat saaneensa voimaa arkeensa, ja kannustavat muitakin hakeutumaan vertaistuen pariin.
-
Aurallinen migreeni ja hormonit: millainen ehkäisy sopii? Entä hormonikorvaushoito?
Aurallinen migreeni luo haasteita hormonivalmisteiden käyttöön. Auralliseen migreeniin liittyy suurentunut aivoinfarktiriski.