Migreeniä voidaan hoitaa monin tavoin

Migreenitaipumusta ei voi poistaa, mutta useimmille löytyy tehokas hoito. Migreeniä hoidetaan sekä lääkkeillä että lääkkeettömillä keinoilla, ja useimmat saavat apua näiden yhdistelmästä.

Kohtaushoidon tavoitteena on katkaista päänsärky nopeasti

Kun migreenikohtaus alkaa, lääke kannattaa ottaa mahdollisimman nopeasti ja tarpeeksi suurella annostuksella. Näin kipu saadaan katkaistua nopeasti. Tämä on tärkeää, koska kivun pitkittyessä kohtauksen katkaiseminen muuttuu hankalammaksi ja ajan myötä aivojen kipuradat herkistyvät. Tämä voi johtaa migreenin kroonistumiseen eli siihen, että se muuttuu jatkuvaksi. Hoidossa kannattaakin tähdätä siihen, että päänsärky lievittyy tai häviää kokonaan kahdessa tunnissa.

Lieviin kohtauksiin voidaan käyttää tulehduskipulääkkeitä, parasetamolia tai asetyylisalisyylihappoa, ja vaikeampien kohtausten hoitoon suositellaan täsmälääke triptaania, jota on saatavilla seitsemää erilaista. Triptaanit supistavat kohtauksen aikana laajentuneita aivoverisuonia. Pahoinvointilääke voi myös olla tarpeen.

Jos kohtaus on hyvin vaikea ja pitkittyy, sairaalassa voidaan antaa suonensisäinen lääkitys eli ”tiputus”.

Kohtauslääkkeitä käytettäessä tulee ottaa huomioon, että lääkitys itsessään voi aiheuttaa lääkepäänsärkyä. Riskirajana pidetään lääkkeestä riippuen joko kymmentä käyttöpäivää kuukaudessa (triptaanit ja opiaatit sekä yhdistelmävalmisteet) tai 15 käyttöpäivää kuukaudessa (särkylääkkeet, asetyylisalisyylihappo ja parasetamoli), kun käyttö jatkuu yli kolmen kuukauden ajan. Sen sijaan suuretkaan annokset harvakseltaan otettuina eivät aiheuta lääkepäänsärkyä.

Estohoitoa suositellaan, jos päänsärkypäiviä on paljon

Jos migreenikohtauksia on usein tai kohtaukset ovat vaikeita, voidaan kokeilla estolääkitystä, joka otetaan säännöllisesti riippumatta siitä, onko kohtausta vai ei. Estolääkitys voidaan aloittaa, jos

• migreenikohtauksia esiintyy kuukaudessa vähintään kaksi tai kolme, ja särkypäiviä on kuukaudessa vähintään viisi
• migreenikohtaukset hankaloittavat jokapäiväistä elämää
• migreenikohtaukset ovat vaikeita, ja potilaan on vaikea tottua niihin
• tai migreenikohtausten akuuttihoito on hankalaa tehon vähäisyyden tai haittavaikutuksien takia.

Nykyisin käytössä olevia estolääkkeitä on toistakymmentä. Käytetyimpiä ovat verenpainelääkkeinä käytetyt reniini-angiotensiini-järjestelmään vaikuttavat lääkkeet ja beetasalpaajat. Muita ovat eräät epilepsia- ja masennuslääkkeet sekä botuliinitoksiini, jota käytetään kroonisessa migreenissä. Valintaan vaikuttavat muun muassa potilaan muut sairaudet ja jo käytössä oleva lääkitys.

Estolääkitystä käytetään liian vähän, sillä noin 13 prosenttia migreenipotilaista käyttää estolääkitystä, kun tarvetta olisi arvioiden mukaan noin 26 prosentilla. Estolääke ei yleensä lopeta kohtauksia kokonaan, mutta hyvästä hoitovasteesta puhutaan silloin, jos kohtaukset vähenevät tai kipu lievittyy noin puolella aikaisempaan verrattuna.

Lääkkeettömät keinot voivat tuoda helpotusta

Monen oireita helpottavat viileä, pimeä ja hiljainen ympäristö, lepo ja nukkuminen sekä kylmä kääre. Itse voi myös pyrkiä välttämättään sellaisia tekijöitä, joiden tietää helposti laukaisevan kohtauksen. Näitä voivat olla esimerkiksi kirkas tai vilkkuva valo, lämpötilan vaihtelut, hajut, alkoholi, valvominen ja jotkin ruoka-aineet.

Migreenin estohoitoon voidaan käyttää myös niin sanottuja psykologisia ja psykobiologisia keinoja, kuten ihon pintalämpötilaan perustuvaa biopalaute- ja rentoutushoitoa. Siinä hyödynnetään laitetta, joka tarkkailee kehontoimintaa ja kertoo potilaalle, kun migreenikohtaus on tulossa. Hoidolla on saatu pienennetyksi päänsärkyjen esiintyvyyttä ja voimakkuutta noin 30–80 prosenttia, ja sen teho on säilynyt kahdella kolmasosalla potilaista noin 1–5 vuoden ajan. Vastaavien hoitojen teho on samaa luokkaa kuin lääkkeillä, mutta ne vievät aikaa ja vaativat sitoutumista.

Akupunktiosta ja hermostimulaatiosta on tutkimusten mukaan jotain hyötyä, mutta tutkimustulokset ovat ristiriitaisia. Migreeniä on myös hoidettu pään alueen hermorakenteiden neurostimulaatiolla. Tieteellistä näyttöä hoitojen tehosta ei vielä ole riittävästi, mutta neurostimulaation uskotaan kasvattavan merkitystään tiedon karttuessa.

Artikkelissa asiantuntijana neurologi Mikko Kärppä.

Muut lähteet: Migreenin käypä hoito -suositus, Suomen Migreeniyhdistys
Kuvitus: Shutterstock