Lasten migreeni on yleinen vaiva – tunnista taudin erityispiirteet

Murrosikäisistä pojista noin 8–15 prosenttia ja tytöistä noin 10–25 prosenttia kärsii migreenistä. Pienemmillä lapsilla osuus on noin viisi prosenttia.

Päänsärky on varsin yleinen oire niin lapsilla kuin aikuisillakin, mutta epäily migreenistä herää, jos päänsärky on jyskyttävää ja siihen liittyy pahoinvointia ja aistiherkkyyttä. Lapsi ei välttämättä osaa kuvailla oireitaan tarkasti, joten migreenin tunnistaminen voi vaatia erityistä herkkyyttä.

Miten lapsen migreeni oireilee?

Kyse voi olla migreenistä, jos lapsi on ärtyisä, vetäytyy leikistä ja hakeutuu lepäämään. Jos migreeniin liittyy tyypillistä valoherkkyyttä, lapsi hakeutuu usein pimeään. Kuuloherkkä lapsi voi hakeutua myös hiljaiseen tilaan tai suojata korviaan melulta. Pahoinvointi näkyy usein ruokahaluttomuutena tai oksenteluna. Lapsen migreenikohtaus on yleensä kestoltaan lyhyempi kuin aikuisilla, maksimissaan muutaman tunnin. Lapsi haluaa usein kohtauksen aikana nukkumaan, ja herätessä vointi voi olla parempi.

Aikuisten migreeni on lähes aina toispuoleista, ja se voi paikantua esimerkiksi silmän takana jyskyttävänä kipuna. Kun lapselta kysyy kivun sijaintia, tämä näyttää yleensä koko päätä.

Esiintyykö lapsella esioireita?

Alkavan migreenikohtauksen voi joskus tunnistaa lapsen olemuksesta. Lapsi saattaa näyttää kalpealta ja väsyneeltä, eikä hän välttämättä ole niin energinen kuin normaalisti. Lapsi voi esimerkiksi vetäytyä leikeistä.

Lapsi voi kärsiä myös aurallisesta migreenistä. Tavallisimpia auraoireita ovat lyhytkestoinen silmien sahalaita, valovälke tai näkökentän sokeutumisoire. Lapsen aura voi esiintyä ilman kipukohtausta, jolloin sitä ei välttämättä tunnisteta migreenioireeksi.

Miten lapsen migreeniä hoidetaan?

Migreenikipu on yleensä niin lapsilla kuin aikuisillakin niin voimakasta, että sitä kannattaa hoitaa lääkkein. Hoidon nyrkkisääntö on sama kuin aikuisilla: kun kipuvaihe alkaa, lääke pitää antaa todella nopeasti eli puolen tunnin sisällä säryn alusta.

Vaikka lasten migreenin hoitoon käytetään samoja valmisteita kuin aikuisilla, triptaanit eivät ole osoittautuneet lasten hoidossa yhtä tehokkaiksi. Nenäsuihkeena annosteltavasta sumatriptaanista on kuitenkin näyttöä, ja se on rekisteröity yli 12-vuotiaiden migreenin hoitoon. Parasetamolia tai ibuprofeenia voidaan käyttää mieluiten nestemäisenä annoksena eli liuoksena tai poretablettina. Lääkettä pitää yleensä antaa suurin mahdollinen painon mukainen annos, jotta sillä olisi tarpeeksi tehoa. Lapsille ei suositella pahoinvointilääkettä, mutta sen käyttö on mahdollista, jos migreeni on usein toistuvaa, ja siihen liittyy voimakasta pahoinvointia.

Jos migreenikohtauksia on usein ja sairastaminen haittaa koulunkäyntiä, estohoito voi olla tarpeen. Estohoidon valinta on vaikea, sillä lääkkeet eivät aina tehoa kuten aikuisilla. Verenpainelääkeryhmän propranololi tai masennuslääkeryhmän amitriptyliini ovat pienillä annoksilla yleisimmin käytettyjä lyhytkestoisia estohoitoja lapsilla.

Ennaltaehkäisy on lasten migreenin hoidossa tärkeää: säännöllinen ruokailu, riittävä uni ja laukaisijoiden välttäminen voivat vähentää kohtauksia.

Paraneeko migreeni iän myötä?

Migreeni on aivojen ominaisuus ja herkkyys migreenille säilyy koko elämän ajan. Kasvuvaiheet ja hormonaaliset muutokset voivat vaikuttaa migreenin esiintyvyyteen ja luonteeseen. On yleistä, että murrosiässä migreeniä sairastavan migreeni jatkuu myös puberteetin jälkeen. Voi myös olla, että migreeni vaivaa murrosikäisenä, jää sitten tauolle, mutta jatkuu uudestaan aikuisena. Yli 30-vuotiaana yli 60 prosenttia lapsuuden migreenikoista potee edelleen kohtauksia.

Mitä vanhempien pitää ottaa huomioon, kun lapsella on migreeni?

Jos vanhemmat sairastavat itse migreeniä, he tunnistavat yleensä myös lapsen migreenioireet hyvin. Joskus oireet ovat kuitenkin epätyypillisiä, jolloin diagnoosin varmistuminen vaatii tarkempaa lääkärin tutkimusta.

Kun lapsi sairastaa migreeniä, on tärkeää, että hänellä on aina mukanaan kohtauslääkkeet. Koulussa ja harrastuksissa pitää kertoa opettajille ja ohjaajille, että lapsella on migreeni ja miten aikuisen pitää toimia kohtauksen alkaessa. Yleensä lapsi osaa itsekin ottaa lääkkeet tarvittaessa.

Migreenikohtaus on kokonaisvaltainen, ja sen aiheuttama kipu voi olla äärimmäisen kovaa. Aikuisen täytyy siis pysyä lapsen tukena ja seurata tämän vointia. Lapsen sairastaminen voi tuntua vanhemmasta erityisen pahalta, mutta kannattaa muistaa, että voimakkaista oireista huolimatta tavallinen migreenikohtaus on vaaraton.

Artikkelissa asiantuntijana neurologi Marja-Liisa Sumelahti.

Muut lähteet: Migreenin Käypä hoito -suositus