Kasvohalvaus synnyttää äkillisen toispuoleisen voimattomuuden

Tietoa kasvohalvauksesta:

• Kasvohalvaus eli fasiaalipareesi johtuu kasvojen liikehermon vauriosta. Halvaus voi olla perifeerinen tai sentraalinen.
• Perifeerinen kasvohalvaus tulee yleensä ilman ennakkovaroitusta (yleensä 15-60 vuoden iässä) ja ilman mitään varmaa syytä tai merkkiä toisesta sairaudesta. Sentraalinen kasvohalvaus on yleinen aivohalvauksen oire. Tällöin kasvohalvauksen lisäksi on usein muita oireita.
• Kasvohalvauksessa syntyy äkillinen kasvojen toispuoleinen voimattomuus, mikä voi ilmetä kasvojen vinoutena ja muun muassa toiselta puolelta roikkuvana suupielenä. Tyypillistä perifeeriselle kasvohalvaukselle, roikkuvan suupielen lisäksi, on vaikeus rypistää otsaa ja sulkea halvaantuneen puolen silmää. Sentraalisessa kasvohalvauksessa ylempien kasvolihasten toiminta säilyy kaksoishermotuksen vuoksi ja potilas kykenee hallitsemaan silmäluomien ja otsalihasten toimintaa.
• Perifeerisen kasvohalvauksen hoito on kortisonitabletit ja toimenpiteet silmän suojelemiseksi.
• Noin 70–85 prosenttia perifeerisen kasvohalvauksen ilman tunnettua syytä saaneista parantuu täysin.

Mitä kasvohalvauksella tarkoitetaan?

Kasvohalvaus (fasiaalipareesi) johtuu kasvojen liikehermon vauriosta (nervus facialis). Halvaus voi olla perifeerinen, toisin sanoen hermovauriosta johtuva hermon tultua ulos keskushermostosta (aivoista), tai sentraalinen, johtuen vauriosta keskushermostossa.

Yksipuolinen perifeerinen kasvohalvaus on suhteellisen yleinen sairaustila muuten terveillä henkilöillä (Bellin pareesi). Perifeerinen kasvohalvaus edustaa 75 prosenttia kaikista kasvohalvaustapauksista.

Noin joka 60. saa perifeerisen kasvohalvauksen jossain elämänvaiheessa, yleensä 15-60 ikävuoden välillä. Sairaus on yhtä yleinen naisilla ja miehillä, mutta sairautta esiintyy hieman runsaammin raskaana olevilla ja diabetespotilailla.

Suupielen roikkuminen tyypillistä

Kasvohalvauksessa kasvojen toisen puolen lihasten liikuttaminen vaikeutuu. Tämä aiheuttaa halvaantuneen puolen suupielen roikkumisen, mikä näkyy selkeimmin henkilön hymyillessä.

Perifeerinen kasvohalvaus kehittyy yleensä ilman ennakkovaroitusta ja selkeää syytä tai merkkiä toisesta sairaudesta. Tyypillinen perifeerisen kasvohalvauksen oire, roikkuvan suupielen lisäksi, on vaikeus rypistää otsaa ja sulkea halvaantuneen puolen silmää.

Sentraalisessa kasvohalvauksessa ylempien kasvolihasten toiminta säilyy kaksoishermotuksen vuoksi ja potilas kykenee hallitsemaan silmäluomien ja otsalihasten toimintaa. Sentraalisen vaurion aiheuttama halvaus syntyy yleensä vakavan sairauden tai aivovamman seurauksena. Näissä tapauksissa muut oireet halvaantumisen lisäksi ovat tavallisia. Sentraalinen kasvohalvaus on yksi yleisimpiä oireita aivohalvauksen yhteydessä.

Kasvohalvauksen aiheuttaja usein tuntematon

Perifeerinen kasvohalvaus esiintyy useimmissa tapauksissa ilman yhteyttä toiseen sairauteen.

Joissakin tapauksissa sairaus johtuu herpes simplex -viruksen tyypin 1 tai herpes zoster -viruksen (vyöruusu) aiheuttamasta virustaudista. Muita syitä voivat olla neuroborrelioosi (punkin pureman jälkeen), sarkoidoosi, Guillain-Barrén oireyhtymä, leikkausten jälkeinen vaurio alueella tai muu harvinainen sairaus. Tapauksia on raportoitu influenssarokotuksen jälkeen.

Niin kutsuttu sentraalinen kasvohalvaus johtuu yleensä aivohalvauksesta tai aivokasvaimesta, joka painaa hermoa ja vaikuttaa hermon toimintaan.

Vakavat aiheuttajat tulee poissulkea

Halvaantuminen havaitaan yleensä selvänä kasvojen vinoutena. Oire näkyy selvemmin, kun potilas yrittää hymyillä, viheltää tai sulkea silmänsä tiiviisti.

Potilaan sairaushistoria voi auttaa selvittämään, onko halvaus erillinen ilmiö vai toiseen sairauteen liittyvä. Yksinkertaiset lääkärin vastaanotolla tehtävät testit voivat olla avuksi selvitettäessä hermovaurion luonnetta (sentraalinen vai perifeerinen).

Tarvittaessa otetaan verikokeita tai näyte aivo-selkäydinnesteestä, jotta voidaan poissulkea borrelioosin mahdollisuus. 

Sentraalisessa kasvohalvauksessa aivovaurio tutkitaan perusteellisesti sairaalassa. Tällöin suoritetaan muun muassa aivojen tietokonetomografia tai magneettikuvaus.

Lääkitys ja kuntoutus hoitokeinoina

Hoidon tavoitteena on nopeuttaa paranemista ja suojella silmän sarveiskalvoa vahingoittumiselta. Lievät tapaukset tarvitsevat vain vähäistä hoitoa, mutta vakavammissa tapauksissa tulee varmistua silmää suojaavista toimenpiteistä.

Lääkehoito

Useimmat potilaista (70–85 %) paranevat hoidolla täysin. Mutta 15 prosentille kasvohalvaus jää pysyväksi, mistä voi aiheutua selvää kosmeettista haittaa.

Hoito kortisonitableteilla nopeuttaa paranemista ja vähentää pysyvien oireiden riskiä. Kortisonihoitoa suositellaan siksi 10 päivän ajan, heti diagnoosin tekemisen jälkeen.

Toimenpiteet silmän suojelemiseksi

Silmän suojelemisen tavoitteena on estää sarveiskalvon vaurioituminen. Silmä on altis vaurioille, sillä potilaan kyky sulkea silmä kokonaan puuttuu. Sarveiskalvoa suojataan tipauttamalla keinotekoista kyynelnestettä silmään päivällä ja yöksi hoitona käytetään voidetta ja silmän peittämistä. Silmän voi suojata myös tiiviisti istuvilla suojalaseilla (esim. laskettelulasit). Vaikeissa vaivoissa lääkäri voi määrätä läpikuultavan muovisuojuksen silmän päälle tai silmäluomen kiinniteippauksen ihoteipillä.

Fysioterapia

Kasvojen lihasten harjoittamiseen voi saada tukea myös asiaan erikoistuneelta fysioterapeutilta. Harjoitukset voivat parantaa kasvojen toimintaa.

Täysi toipuminen mahdollista

Noin 70–85 prosenttia perifeerisen kasvohalvauksen ilman tunnettua syytä saaneista parantuu täysin. Lievät halvaukset paranevat yleensä 4–6 viikon kuluessa. Laajemmat halvaukset voivat kestää 3-9 kuukautta, joskus jopa kauemmin. Täyden toipumisen mahdollisuus on silti olemassa myös pitkittyneissä tapauksissa. Nuorilla, lieväoireisilla potilailla toipumisennuste on yleensä hyvä. Pysyvästä kasvohalvauksesta kärsivät voivat saada apua kirurgisista toimenpiteistä.

Kirjoittanut Malou Hultcrantz, professori ja ENT-sairauksien asiantuntija, Karoliininen instituutti

Lähteet:

Medibas

Terveyskirjasto

Duodecim-lehti