Aivolisäkkeen rauhaskasvain voi aiheuttaa käsien ja jalkojen kasvua vielä aikuisiässä

Akromegalia on sairaus, joka johtuu kasvuhormonin ylituotannosta. Sairaus on suhteellisen harvinainen ja uusia tapauksia todetaan Suomessa vuosittain noin 20.

Kasvuhormonin tuotanto tapahtuu aivolisäkkeeksi kutsutussa aivojen osassa. Liikatuotanto johtuu yli 99 prosentissa tapauksista hyvänlaatuisesta kasvaimesta aivolisäkkeessä.

Mitä akromegalialla tarkoitetaan?

Kasvuhormonin liikatuotanto aiheuttaa tyypillisiä muutoksia, riippuen sairauden syntyhetkestä. Sairauden alkaessa ennen pituuskasvun päättymistä seurauksena voi olla jättikasvuisuus. Sairauden kehittyessä aikuisille, joiden kasvu on loppunut, tilaa kutsutaan akromegaliaksi. Aikuisilla yksittäiset luut voivat jatkaa kasvuaan kasvuhormonin vaikutuksesta. Kasvua voi havaita otsaluussa, alaleuassa, käsissä ja jaloissa. Sairaus aiheuttaa myös putkiluiden paksuuntumista ja jopa kieli voi kasvaa.

Kasvuhormoni vähentää elimistön sokeritasapainoa säätelevän insuliinin vaikutusta, jolloin riski sairastua diabetekseen kasvaa.

Millaisia oireita akromegalia aiheuttaa?

Kasvuhormoni vaikuttaa kehon moniin toimintoihin ja liikatuotanto voi aiheuttaa erilaisia oireita. Monet oireista häviävät hormonitason palautuessa hoidon myötä. Alla luetellaan yleisimmät oireet:

• Isommat kädet ja jalat. Kengän koon suureneminen. Sormukset ja käsineet jäävät pieniksi, kasvonpiirteet muuttuvat jykevämmiksi, ääni syvenee.
• Väsymys ja lisääntynyt hikoilutaipumus ovat tavallisia.
• Sormien pistely ja tunnottomuus, joka johtuu paineesta ranteen hermossa (rannekanavaoireyhtymä).
• Kuorsaaminen, hengityskatkokset (uniapnea) ja huono unen laatu.
• Muuttuneet kehon mittasuhteet.
• Kuukautishäiriöt, impotenssi ja alentunut sukupuolivietti.
• Päänsärky ja mahdollisesti näköhäiriöt.
• Lihas -ja nivelkivut.
• Painonnousu.

Kun sairautta epäillään

Diagnoosi voidaan tehdä oireiden ja tyypillisten muutosten perusteella yhdessä verikokeiden kanssa. Yleensä oireet kehittyvät niin hitaasti, että päivittäin potilaan kanssa tekemisissä olevat ihmiset eivät huomaa muutoksia. Yleislääkärin on tehtävä lääkärintarkastus ja mahdollisesti näöntarkastus. Jos tutkimukset vahvistavat epäilyn akromegaliasta, potilas tulee lähettää hormonisairauksien asiantuntijan (endokrinologin) tutkimuksiin.

Asiantuntijan suorittamia yleisiä tutkimuksia ovat:

• Erilaiset verikokeet, erityisesti erilaiset hormonianalyysit (kasvuhormoni, IGF-1, prolaktiini, ACTH, aamukortisoli, LH, FSH, TSH, FT4, elektrolyytit).
• Sokerirasituskoe.
• Aivolisäkkeen kuvantaminen magneettikuvauksella.

Leikkaushoito ja mahdolliset haitat

Akromegalian tärkein hoito on nenän kautta tehtävä leikkaus, jossa kasvuhormonia tuottava kasvain pyritään poistamaan mahdollisimman täydellisesti. Joissain tapauksissa, kun kasvain on suuri, leikkaus suoritetaan kallon kautta. Kasvaimen ollessa suuri ( yli 1 cm halkaisija) kaikkea kasvainkudosta ei välttämättä kyetä poistamaan. Tällöin hoitoa täydennetään lääkehoidolla ja tarvittaessa sädehoidolla.

Mahdollisia lääkehoitoja ovat somatostatiinin ja dopamiinin kaltaisesti vaikuttavat lääkkeet. Joissain tapauksissa kasvuhormonin vaikutusta pitää hillitä kasvuhormonireseptorin toimintaa estävillä lääkkeillä.

On mahdollista, että kasvaimen kasvu vahingoittaa aivolisäkettä tai että aivolisäke vaurioituu leikkauksen yhteydessä. Tällöin on riskinä aivolisäkkeen vajaatoiminnan kehittyminen, minkä seurauksena potilas voi tarvita hormonikorvaushoitoa.

Akromegalia ja arki

Akromegalia on krooninen sairaus ja diagnoosin viivästyminen lisää liitännäissairauksien riskiä. Onnistuneen hoidon myötä on kuitenkin mahdollista, että potilas kykenee jatkamaan työelämässä ja elämänlaatu säilyy varsin hyvänä.

Lähteet:

Medibas

Terveyskirjasto

Suomen Endokrinologiyhdistys ry