Hirsutismi eli liikakarvoitus voi johtua mieshormonin liikaerityksestä

Normaalin ja epänormaalin karvoituksen välillä ei ole selkeää rajaa. Kuitenkin useimmilla on käsitys siitä, mikä heillä itsellään on normaalia karvoitusta.

Sekä miehillä että naisilla on mieshormoneja, vain määrä eroaa. Mieshormonit vastaavat molemmilla sukupuolilla karvoituksen kehittymisestä kainaloihin ja sukupuolielinten ympärille. Jos mieshormonien taso on riittävän korkea, naisilla tulee karvoitusta myös kasvoihin ja muille ”miestyyppisen” karvoituksen alueille.

Karvoitus muuttuu elämän aikana. Sitä tapahtuu erityisesti aikoina, jolloin kehon hormonimäärät muuttuvat. Murrosiässä naisille kehittyy karvoitusta kainaloihin ja sukuelinten ympärille. Useimmilla tämä karvoitus pysyy suhteellisen ennallaan vaihdevuosiin saakka. Vaihdevuosien jälkeen naisen hormonitasapaino muuttuu, mikä voi joillakin aiheuttaa muutoksia karvoituksessa. Kyse voi olla esimerkiksi hiusten ohenemisesta tai karvoituksen lisääntymisestä kasvoissa. Näitä muutoksia pidetään normaaleina.

Mitä on hirsutismi?

Kun karvankasvu muuttuu sellaisena aikana, jolloin muutoksia ei tavallisesti tapahdu tai jos muutokset kehittyvät nopeasti, se voi olla epänormaalia. Hirsutismissa karvankasvu lisääntyy erityisesti ylähuulessa, leuassa, rintojen välissä, esiliinamaisesti alavatsalla ja selässä.

Liiallisen karvankasvun lisäksi voi esiintyä myös muita oireita, jotka johtuvat liian korkeista mieshormonien tasoista. Niitä voivat olla äänen madaltuminen, muutokset sukuelinten ulkonäössä, lihasmassan kasvu ja rintojen koon pienentyminen. Ihomuutoksia, muutoksia kehon rasvan jakautumisessa ja psyykkisiä muutoksia kuten masennusta voi myös esiintyä. Karvoituksen lisääntyessä yhdessä tällaisten lisäongelmien kanssa suositellaan aina tarkempaa tutkimusta syyn kartoittamiseksi.

Mikä aiheuttaa hirsutismin?

Yleisimpiä ovat ne tapaukset, joihin ei löydetä mitään taustalla olevaa syytä (idiopaattinen hirsutismi). Ne muodostavat puolet kaikista hirsutismitapauksista, ja niitä esiintyy usein samoissa suvuissa tai tietyissä etnisissä ryhmissä. Tällöin kuukautiset ja munasarjat ovat normaalit. Usein löydetään ainoastaan hieman normaalia korkeammat mieshormonin tasot.

Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (PCOS) on hirsutismin toiseksi yleisin syy. Se on sairaus, jossa muutokset munasarjoissa aiheuttavat normaalin hormonitasapainon häiriintymisen. Sairaus alkaa yleensä 15–25-vuotiaiden ikäryhmässä ja se voi tulla jopa joka viidennelle kuukautisikäisistä naisista. PCOS puhkeaa salakavalasti, ja sille ovat ominaisia epäsäännölliset vuodot, harventuneet ja jopa loppuneet kuukautiset, hirsutismi, ylipaino ja akne. Gynekologinen tutkimus voi paljastaa rakkulaiset munasarjat.

Harvinaisempia hirsutismin syitä ovat munasarjojen, lisämunuaisten ja aivolisäkkeen häiriöiden aiheuttamat hormonaaliset muutokset.

Hoidon teho vaihtelee

Jos taudilla on laukaiseva syy, hoito suunnataan siihen. Yleisimmässä eli idiopaattisessa muodossa, voidaan käyttää kosmeettisia apuvälineitä. Niihin kuuluvat:

• Karvojen ajelu tai nyppiminen
• Karvanpoistovoiteet
• Karvojen epilaatio
• Laserhoito
• Elektrolyysi

Mikään ei viittaa siihen, että karvojen ajelu tai muu karvanpoisto kiihdyttäisivät karvan kasvua, kuten monet luulevat. Uusiin karvoihin kiinnittää kenties enemmän huomiota, jos ne kasvavat sänkimäisesti.

Jotkut naiset voivat saada apua yhdistelmäehkäisypillereistä, jotka sisältävät miespuolisten sukuhormonien vaikutuksia osittain estäviä hormoneja. Tämän tyyppisten valmisteiden käytöllä ei ole merkittäviä vaikutuksia jo olemassa oleviin karvoihin, mutta ne voivat hidastaa karvojen lisäkasvua. Ehkäisypillereiden rinnalla tai sijasta voidaan myös harkita spironolaktonihoitoa, joka on nesteenpoistolääke, jolla on myös antiandrogeenisia eli mieshormonin vaikutuksia estäviä vaikutuksia.

Lääkehoidot ovat melko heikkotehoisia, mutta joskus sopiva valmiste löytyy kokeilemalla. Karvankasvuun vaikuttaa yleensä eniten perimä, joten sitä ei voi tehokkaasti ehkäistä omilla toimilla. Jos liikakarvoituksen taustalla on munasarjojen monirakkulaoireyhtymä, kannattaa pitää huolta normaalista painosta.

Lähteet: Medibas, Terveyskirjasto
Kuvitus: Shutterstock