WHO:lta suositus muistisairauksien ehkäisyyn – kiinnitä huomiota näihin riskeihin

Maailman terveysjärjestö WHO on julkaissut ensimmäistä kertaa suositukset kognitiivisten toimintojen heikkenemisen ja muistisairauksien ehkäisyyn. Ehkäisemiseen panostamista pidetään ratkaisevana, sillä nykyisillä lääkkeillä ei voi parantaa tai pysäyttää muistisairauksien kehittymistä.

Lähes 50 miljoonaa ihmistä kaikkialla maailmassa sairastaa jotakin muistisairautta. Luvun odotetaan kolminkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä, ellei löydetä keinoja estää tai viivästyttää muistisairauksien puhkeamista, hidastaa niiden etenemistä tai parantaa niitä.

Ikä on suurin muistisairauksille altistava riskitekijä, eikä siihen voida vaikuttaa. Muistisairaudet eivät kuitenkaan kuulu normaaliin ikääntymiseen.

Moniin Alzheimerin taudin ja muiden muistisairauksien riskitekijöihin sen sijaan voidaan vaikuttaa. Näitä ovat elintavat, kuten ruokavalio ja fyysinen aktiivisuus, sekä verisuonitautien ja metabolisten sairauksien riskitekijät, kuten korkea verenpaine ja kolesteroli sekä diabetes. Myös psykososiaalisilla tekijöillä, kuten mielekkäällä tekemisellä, sosiaalisilla suhteilla ja masennuksella on merkitystä.  Arviolta vähintään 30 prosenttia Alzheimerin tauti -tapauksista johtuu näistä muokattavista riskitekijöistä ja olisi ehkäistävissä niihin vaikuttamalla.

Näin ehkäiset muistisairauden syntymistä

Kiinnitä huomiota näihin WHO:n listaamiin keinoihin, jotka suurentavat muistisairauden puhkeamisen riskiä:

Vähäinen liikunta

Säännöllinen liikunta ehkäisee terveillä aikuisilla muistisairauksien lisäksi monia muitakin sairauksia. Jos kognitio on jo heikentynyt, liikunta saattaa hidastaa oireiden lisääntymistä.

Tupakointi

Muiden terveyshyötyjen lisäksi tupakoinnin lopettaminen voi ehkäistä muistisairauksien syntymistä. WHO suosittaakin, että tupakoiville aikuisille tarjottaisiin apua tupakoinnin lopettamiseen.

Epäterveellinen ruokavalio

Erityisesti Välimeren ruokavalio näyttää olevan hyödyllinen niin terveille kuin jo lievistä muistioireista kärsivillekin. Välimeren ruokavalio on myös hyvin sydänterveellinen. Ruokavalioon kuuluu paljon kasviksia, hedelmiä, marjoja, kalaa, täysjyväviljoja, siemeniä, pähkinöitä ja kasviöljyjä.

Muistisairauksien ehkäisyyn suositellaan toisinaan erilaisia vitamiineja ja lisäaineita, mutta niille ei WHO:n suosituksen mukaan ole tarvetta, jos ruokavalio on monipuolinen, eikä verikokeissa näy puutoksia.

Liiallinen alkoholin käyttö

Tupakoinnin lisäksi myös liiallisen alkoholinkäytön lopettamiseen tulisi suosituksen mukaan tarjota apua. Alkoholin vähentäminen suojaa myös maksaa ja sydänterveyttä.

Aivojumpan puute

Niin terveille kuin lievistä muistioireista kärsivillekin ikääntyville pitäisi olla tarjolla aivojumppaa. Erilaisista muistiharjoituksista ja älyn haastamisesta voi olla apua muistisairauden ehkäisemiseksi.

Yksinäisyys

Hyvät sosiaaliset suhteet ja tukiverkot on yhdistetty monissa tutkimuksissa hyvään terveyteen. On myös viitteitä siitä, että sosiaalisten suhteiden puute voisi olla yhteydessä kognition heikkenemiseen ja muistisairauteen. Aiheesta on julkaistu tieteellinen katsaus esimerkiksi Lääkärilehdessä 19/19.

Ylipaino

WHO suosittelee liikakilojen pudottamista viimeistään keski-iässä, jotta muistisairauksien riski pienenisi.

Korkea verenpaine

Verenpaineen hoitaminen on varsin tärkeässä roolissa muistisairauksien ehkäisyssä. Jos verenpaine on liian korkea, keinoiksi kannattaa ottaa elämäntaparemontti ja/tai lääkitys, jotta paineet saadaan normaalille tasolle.

Verenpaine on normaali, kun se on alle 130/85 mmHg (millimetriä elohopeaa) ja koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai näitä korkeampi.

Diabetes

Diabeteksen hyvä hoito lääkityksellä ja/tai elintavoin tekee hyvää myös muistille.

Korkea kolesteroli

Ylipainon tavoin myös kolesteroliin tulisi kiinnittää huomiota viimeistään keski-iässä. Hoidon yleisenä tavoitteena on saada kokonaiskolesterolin arvo alle 5 mmol:n/l (LDL-kolesteroli alle 3).

Sopiva kolesterolilukema on kuitenkin yksilöllinen, joten siitä on parasta keskustella mittauksen yhteydessä lääkärin kanssa. Jos esimerkiksi sydäntautien muut riskitekijät ovat suuret, ihanteellinen kokonaiskolesteroliarvo voi olla suosituksia matalampi.

Masennus

Masennuksen ja muistisairauksien yhteydestä ei ole yksiselitteisen puoltavaa tutkimusnäyttöä. WHO suosittelee kuitenkin, että jokainen masennuksesta kärsivä aikuinen saisi lääkehoitoa ja/tai psykologin hoitoa.

Huonokuuloisuus

Myöskään heikentyneen kuulon ja muistisairauksien yhteydestä ei ole yksiselitteistä näyttöä. WHO:n mukaan ikääntyneiden kuuloa pitäisi kuitenkin seurata ja tehostaa tarvittaessa esimerkiksi kuulolaitteen avulla.

Lähteet: Itä-Suomen yliopisto, WHO