Epilepsialääkkeet yhteydessä korkeampaan keuhkokuumeriskiin Alzheimer-potilailla
Tuore yliopistotutkimus paljastaa, että Alzheimerin tautia sairastavilla, jotka käyttävät epilepsialääkeryhmän lääkkeitä, on noin kaksinkertainen keuhkokuumeen riski verrattuna ei-käyttäjiin.
Itä-Suomen yliopiston tutkimuksesta ilmeni, että keuhkokuumeen riski oli suurimmillaan käytön alussa, mutta säilyi pitkäaikaiskäytössäkin ei-käyttäjiä korkeammalla tasolla.
Saitko RSV-diagnoosin?
Oletko yli 60-vuotias? Sairastuitko RSV-infektioon? Millaisen sairauden RSV aiheutti sinulle tai läheisellesi? Olemme kiinnostuneita kuulemaan sinun tai läheisesi kokemuksista.
Hyvin harvalla, alle 10 prosentilla epilepsialääkkeiden käyttäjistä oli diagnosoitu epilepsia, joten monet todennäköisesti käyttivät epilepsialääkkeitä muihin käyttöaiheisiin, esimerkiksi hermoperäiseen kipuun tai dementiaan liittyviin käytösoireisiin. Osalla epilepsialääkkeistä on sedatiivisia eli väsyttäviä vaikutuksia, ja tämä saattaa selittää niiden käyttöön liittyvää keuhkokuumeen riskiä.
Yksittäisistä lääkeaineista fenytoiinin, karbamatsepiinin, valproaatin sekä pregabaliinin käyttöön liittyi kohonnut keuhkokuumeen riski. Aiemmassa nuorten aikuisten tutkimuksessa yhteyttä keuhkokuumeeseen ei löydetty.
Alzheimerin tautia sairastavilla on suurempi todennäköisyys sairastua keuhkokuumeeseen ja heillä myös siihen liittyvä kuolleisuus on suurempi kuin tautia sairastamattomilla. Tutkimusartikkelin ensimmäinen kirjoittaja, dosentti Heidi Taipale toteaa tiedotteessa, että sen vuoksi onkin tärkeää arvioida käytön hyötyjä ja haittoja tarkkaan, erityisesti muuhun kuin epilepsian hoitoon.
Tutkimus perustuu Itä-Suomen yliopiston valtakunnalliseen rekisteripohjaiseen MEDALZ-tutkimukseen, jossa seurataan kotona asuvia Alzheimerin tautiin sairastuneita suomalaisia. Tässä tutkimuksessa aineiston 70 718 Alzheimerin tautia sairastavasta henkilöstä tutkittiin niitä 5 769 henkilöä, jotka aloittivat epilepsialääkkeiden käytön, sekä näitä lääkkeitä käyttämättömiä vertailuhenkilöitä.
Tutkimus on julkaistu Journal of Alzheimer’s disease -lehdessä.
Kuvitus: Shutterstock
-
WHO:lta suositus muistisairauksien ehkäisyyn – kiinnitä huomiota näihin riskeihin
Arviolta vähintään kolmannes Alzheimerin tauti -tapauksista voitaisiin ehkäistä vaikuttamalla riskitekijöihin ajoissa. Ehkäisy on tärkeää, koska tautia ei voida parantaa.
-
Muistisairauksiin liittyy usein käytösoireita – miten niitä voi helpottaa?
Kaikkiin muistisairauksiin liittyy käytösoireita, kuten masennusta, harhaisuutta, harhaluuloisuutta, apatiaa tai aggressiivisuutta. Usein oireille on syy, jota korjaamalla ne lievenevät.
-
Toivonpilkahduksia ja epäonnistumisia – Alzheimerin taudin lääkekehitys etenee hitaasti
Alzheimerin tautiin ei ole saatu toimivia lääkehoitoja sitten vuoden 2003. Tautia tutkitaan paljon ja uusia lääkkeitä yritetään jatkuvasti kehittää, mutta ovatko tutkijat lähelläkään onnistumista?
-
Miten tunnistaa Alzheimerin taudin varhaiset merkit? ”Epäilys on syy hakeutua muistitesteihin”
Tyypillisin Alzheimerin taudin ensimerkki on unohtelu, mutta tauti oireilee myös monin muin tavoin. Aikainen diagnoosi on avainasemassa, jotta hoito voidaan aloittaa hyvissä ajoin.
Kommentoi tätä artikkelia
Tällä sivulla ei ole vielä kommentteja