Bulimiasta paranee joka toinen

Bulimiassa syöminen riistäytyy hallinnasta. Ahmimista seuraa tyypillisesti itseaiheutettu oksentaminen ja henkilö pyrkii vaikuttamaan aineenvaihduntaansa jopa vaarallisin keinoin. Laihtumisen tavoittelussa henkilö saattaa muun muassa käyttää ylenmäärin ulostus-, tai nesteenpoistolääkkeitä, paastota tai harrastaa kohtuuttomia määriä liikuntaa. 

Sairastuneen käytöksessä ja toiminnassa voi ilmetä seuraavia piirteitä:

Tyypillinen oireilu

• Itseinho.
• Oksentelu.
• Ympäristön näkemyksistä poikkeava käsitys itsestä ja omasta kehostaan.
• Halu olla noin 10 kg alle normaalipainon.
• Henkilö voi käyttää säännöllisesti laksatiivisia valmisteita.

Ahmimiskohtausten tunnusmerkkejä

• Hallinnan menetys. Ruoka toimii "laukaisijana", joka saa henkilön menettämään tilanteen hallinnan.
• Ruokaa nautitaan suuria määriä, mikä seuraavaksi oksennetaan ulos.
• Esiintyvyys vaihtelee voimakkaasti. Kohtaukset voivat olla päivittäisiä tai esiintyä vain muutaman kerran kuukaudessa.
• Ahmimiskohtaukset kestävät minuuteista tunteihin.

Tunnetason seikat

• Ahdistuneisuus, sisäinen levottomuus/jännitys, kyllästyneisyys ja yksinäisyys voivat laukaista ahmimiskohtauksen.
• Monet kokevat, erityisesti alkuvaiheessa, helpotusta tai tyydytystä ahmimisen jälkeen.
• Sairauden edetessä syyllisyyden ja häpeän tunteet sekä epätoivo ovat selkeästi havaittavia ahmimiskohtausten jälkeen.
• Masennus on hyvin yleistä.

Muut tekijät

• Suurentuneet ruokamenot voivat vaikuttaa talouteen.
• Potilaan ”rasitteena” voivat olla jokin aikaisempi sairaus tai aiemmin kehittynyt psyykkinen vamma.
• Samanaikainen alkoholin, huumausaineiden, rauhoittavien lääkkeiden tai unilääkkeiden käyttö ovat riskitekijöitä.

Sairaus on yleisempi kuin anoreksia nervosa (laihuushäiriö). Sairauden puhkeamisen riski jossain vaiheessa elämää on todennäköisesti 1,5-3 prosentin luokkaa. Sairastuneista useimmat ovat naisia ja sairaus puhkeaa tavanomaisesti noin 19 vuoden iässä.

Yksilölliset tekijät vaikuttavat

Sairaudella on monia yhtäläisyyksiä anoreksia nervosan kanssa ja osa potilaista on jo sairastanut anoreksia nervosaa aikaisemmin. Bulimia ja anoreksia voivat esiintyä myös yhtä aikaa. Erään teorian mukaan laihuushäiriö laukaisee nälän, jota potilas ei voi vastustaa, mikä johtaa hallitsemattomaan syömiseen ja bulimia nervosaan. Ruoan toimimisella laukaisevana tekijänä on paljon yhteistä riippuvuuksien, kuten alkoholin ja huumausaineiden väärinkäytön kanssa.

Tekijöitä, jotka vaikuttavat altistavan sairaudelle, ovat:

Yksilökohtaisia

• Impulsiivisuus ja epävakaa mieliala.
• Itsetuhoisuus.
• Taipumus alkoholin ja huumeiden väärinkäyttöön.

Perhesidonnaisia

• Yleisesti esiintyvät avoimet ristiriidat, väärinkäyttö ja psyykkiset sairaudet.

Tutkimisessa tärkeää komplikaatioiden kartoittaminen

• Perusteelliset tutkimukset auttavat selvittämään onko sairaus aiheuttanut komplikaatioita. Komplikaatiot ovat harvinaisia, mutta voivat ilmetä kouristustiloina, sydämen rytmihäiriöinä ja heikentyneenä lihasten toimintana.
• Paino on usein lähellä normaalia, mutta bulimiaa sairastavia löytyy kaikista painoluokista.
• Kuukautisten epäsäännöllisyys on yleinen oire, mutta kuitenkin harvinaisempi kuin anoreksiaa sairastavilla.
• Oksentelu voi vaikuttaa hampaiden kuntoon sekä aiheuttaa sylkirauhasten turvotusta ja suolatasapainon häiriöitä.
• Vatsakivut ja ummetus ovat yleisiä.
• Painon laskiessa vaarallisen alhaiseksi tai komplikaatioiden ilmetessä sairaalahoito voi olla välttämätöntä hoidon ja tutkimusten vuoksi.

Tavoitteena tasapainon palauttaminen ja ennaltaehkäisy 

Hoidolla pyritään

• antamaan kattavaa tietoa sairaudesta.
• edistämään itsenäisyyttä, lisäämään itseluottamusta ja tervettä itsevarmuutta.
• vähentämään sairaalloista kontrollin tarvetta ja korvaamaan se joustavammalla kontrollilla.

Yleiset ravitsemusohjeet

• Lihomisen välttämiseksi on tärkeää säilyttää tehokas aineenvaihdunta.
• Tehokas aineenvaihdunta voidaan saavuttaa syömällä usein (mieluiten viisi ateriaa päivässä) ja kohtalaisella liikunnalla (20–30 minuuttia päivässä).
• Jos jättää aterioita väliin, napostelee aterioiden välillä ja on nälässä/laihduttaa, aineenvaihdunta hidastuu ja paino nousee helpommin.

Lääkehoito

• Nykyaikaisilla masennuslääkkeillä on positiivinen vaikutus osalle, erityisesti hallitsevista depressiivisistä piirteistä kärsiville, potilaille.

Muu hoito

• Kognitiivinen käyttäytymisterapia on psykoterapeuttinen menetelmä, joka on vaikutuksiltaan tehokas, mutta myös interpersoonallisella psykoterapialla on hyvä vaikutus. Kognitiivinen käyttäytymisterapia perustuu tiivistettynä kielteisten ja ongelmia aiheuttavien ajatusmallien kartoittamiseen ja tunnistamiseen, ja niiden tietoiseen työstämiseen yhteistyössä potilaan ja lääkärin/psykologin kanssa. Interpersoonaalisessa psykoterapiassa keskitytään auttamaan sairastunutta ja käsittelemään läheisiä, merkityksellisiä ihmissuhteita.
• Syömishäiriöisten tukiyhdistysten keskusteluryhmät voivat olla avuksi monille.
• On hyvä asennoitua siihen, että hoito voi kokonaisuutena tarkastellen viedä paljon aikaa.

Tukihoito

• Syömishäiriöliitto – SYLI ry. tarjoaa muun muassa puhelinneuvontaa sekä vertaistukea monilla paikkakunnilla. Lisätietoa löytyy osoitteesta www.syomishairioistentuki.fi. 

Miten sairaus etenee?

• Sairaus etenee vaihtelevasti, ja sillä on taipumusta uusiutua parempien jaksojen jälkeen.
• Joillakin potilailla diagnoosi voi vaihdella bulimian ja anoreksian välillä.
• Alkoholin väärinkäyttö, pitkittynyt masennus ja itsemurhayritykset heikentävät ennustetta. 
• Seurantatutkimuksissa on osoitettu, että monilla syömistavat jatkuvat häiriintyneinä ja osa kärsii masennuksesta.
• Monet sairastuneista kykenevät silti hoitamaan työnsä tai opintonsa hyvin.

Komplikaatiot

• Oksentelun seurauksena voi ilmetä elimellisiä komplikaatioita: kouristukset, sydämen rytmihäiriöt, heikentynyt lihasten toiminta ja karies.
• Suolatasapainon häiriöt ovat yleisiä.

Lähteet:

Medibas

Terveyskirjasto

Duodecim-lehti