Huminaa, huonokuuloisuutta ja huimausta – tällainen on Ménièren tauti
Ménièren tauti on sisäkorvan sairaus, jonka perussyytä ei tunneta. Tautiin kuuluvat huimauskohtaukset, kuulon huononeminen, korvien soiminen ja korvien paineen tai täyttymisen tunne.
Ménièren taudin oireiden synty liittyy sisäkorvassa olevan nesteen lisääntymiseen. Lisääntynyt neste taas vaikuttaa heikentävästi tasapainoon ja kuuloon.
Saitko RSV-diagnoosin?
Oletko yli 60-vuotias? Sairastuitko RSV-infektioon? Millaisen sairauden RSV aiheutti sinulle tai läheisellesi? Olemme kiinnostuneita kuulemaan sinun tai läheisesi kokemuksista.
Tauti on melko harvinainen ja siitä kärsii noin yksi tuhannesta. Se todetaan yleensä aikuisiässä, 20–60-vuotiaana.
Millaisia oireita Ménièren tauti aiheuttaa?
Taudinkuva on hieman erilainen potilaasta riippuen, mutta oireita on harvoin molemmissa korvissa. Jotta voitaisiin puhua Ménièren taudista, potilaalla tulee olla kolme pääoireitta:
- kuulon alenema ainakin kertaalleen kuulokäyrällä osoitettuna
- korvan soiminen eli tinnitus tai paineen tunne korvassa
- toistuvat huimauskohtaukset, jotka ovat tyypiltään kiertohuimauskohtauksia ja kestävät vähintään 20 minuuttia.
Kiertohuimauskohtauksella tarkoitetaan sitä, että ympäristö tuntuu pyörivän. Toisaalta osalla potilaista huimaus on jalkojen keinutuksen tunnetta. Huimaus saattaa kestää parista kymmenestä minuutista useihin tunteihin, ja siihen voi liittyä pahoinvointia ja oksennuksia.
Huimaus on usein taudin ensimmäinen oire ja kuulo-oireet voivat alkaa vasta paljon myöhemmin. Huimauskohtauksia voi esiintyä päivittäin, viikoittain, kuukausittain, vuosien välein tai ne voivat loppua vuosiksi ja alkaa taas uudestaan.
Kuulohäiriöt alkavat aluksi kuulon heikentymisenä kohtauksen aikana. Häiriöön voi liittyä myös korvien soimista ja puutumista. Moni potilas kertoo, että kovat äänet kuulostavat kohtauksen aikana erityisen epämiellyttäviltä. Alkuun kuulo palaa kohtauksen jälkeen normaaliksi, mutta ajan myötä se voi huonontua. Kuuroutuminen on kuitenkin harvinaista.
Meniérèn tautiin voi joskus liittyä lihasvoiman äkillisestä häviämisestä johtuvia kaatumiskohtauksista, joista voi aiheutua vammoja.
Miten Ménièren tauti todetaan?
Ménièren tauti diagnosoidaan oireiden perusteella, mutta vastaavat oireet voivat sopia muihinkin tauteihin, joten korvat tutkitaan muiden sisäkorvan sairauksien varalta.
Miten tautia hoidetaan?
Ménièren tautia voidaan hoitaa lääkkeillä, joilla oireet saadaan useimmilla pysymään poissa tai vähäisinä. Usein vaikutusmekanismi perustuu ylimääräisen nesteen vähentämiseen.
Jos lääkehoidosta ei ole riittävää apua ja tauti on hyvin vaikeaoireinen, voidaan harkita välikorvaan tehtävää lääkeruiskutusta tai sisäkorvan painetta alentavaa leikkausta. Nämä hoidot kuitenkin vaurioittavat korvaa pysyvästi, joten niihin ryhdytään vain, jos muista keinoista ei ole apua.
Jos kuulo alenee taudin myötä niin, että se haittaa normaalia elämää, potilas tarvitsee kuulokojeen.
Mitä voi tehdä itse?
On muutamia seikkoja, joita Ménièren tautia sairastava voi ottaa huomioon yrittääkseen helpottaa tilannetta:
- terveet elämäntavat ja hyvä kunto
- vähäsuolainen ruoka voi vähentää nesteen kertymistä
- riittävä uni
- stressin välttäminen
- tasapainoharjoitukset
- huimauskuntoutus
Useimmat potilaat pystyvät jatkamaan normaalia elämää ja työskentelyä, kunhan oireet saadaan kuriin.
Lähteet: Suomen Meniere-liitto ry, Terveyskirjasto
Kuvitus: iStockphoto
-
Kivulias karvatupen tulehdus voi ilmestyä myös korvaan
Karvatupen tulehdus (furunkkeli) korvakäytävässä voi olla hyvin kivulias vaiva. Usein jopa lääkärin on vaikea havaita tulehdusta.
-
Nenän murtuessa hakeudu hoitoon nopeasti
Nenä alkaa luutua jo kahden viikon kuluttua, minkä jälkeen vaurioiden korjaaminen on jo vaikeampaa.
-
Vuotaako nenä jatkuvasti? Vasomotorinen nuha ei johdu allergiasta
Vasomotorisella nuhalla tarkoitetaan allergian tapaisia oireita, joihin ei kuitenkaan liity allergiaa. Vaivan hoitaminen voi olla hankalaa.
-
Onko kuulon heikkenemisen taustalla otoskleroosi?
Otoskleroosi on korvan sairaus, jossa kuulo huononee hiljalleen. Taudin syy on tuntematon, mutta se on naisilla yleisimpi kuin miehillä.