Jodin puutos voi sairastuttaa kilpirauhasen

Jodin saannin turvaaminen väestötasolla on tärkeää kilpirauhasen tarpeettomien sairauksien ehkäisemiseksi. Jodin puutos oli yleinen Suomessa ennen vuotta 1940. Tuosta ajankohdasta alkaen jodia alettiin lisätä ruokasuolaan. Vakava jodin puutos on nykyään hyvin harvinaista, mutta joidenkin ryhmien kohdalla puutos on yhä mahdollinen.

Mitä jodilla tarkoitetaan?

Jodi on tärkeä hivenaine. Sen avustuksella kilpirauhanen tuottaa elintärkeitä hormoneja, joita kutsutaan myös aineenvaihduntahormoneiksi. Vapaa T4 (T4-V) ja trijodityroniini (T3) ovat niistä tärkeimmät.

Millaisia vaikutuksia jodin puute aiheuttaa?

Elimistö reagoi jodin puutokseen säilömällä jodia kilpirauhaseen mahdollisuuksien mukaan. Pitkäaikainen puutos häiritsee kilpirauhashormonien tuotantoa ja aineenvaihdunta hidastuu. Puutoksen kohdatessa raskauden aikana sikiö voi saada vakavia, pysyviä kehityshäiriöitä aivoihin ja muualle hermostoon. Nuorilla ja aikuisilla krooninen jodin puutos voi johtaa apatiaan ja aineenvaihdunnan hidastumiseen.

Eräs hidastuneen ja kiihtyneen aineenvaihdunnan oire on struuma (suurentunut kilpirauhanen). Jodin puutoksen seurauksena syntyvä struuma on elimistön keino pyrkiä tehostamaan heikentynyttä kilpirauhashormonien tuotantoa rauhasen kokoa kasvattamalla.

Maitotuotteet runsaita jodin lähteitä

Suuri osa jodista saadaan maidosta ja maitotuotteista. Myös kala ja kananmunat ovat olennaisia jodin lähteitä.

Suositeltu saanti suomalaisten ravitsemissuositusten (2014) mukaan:

• Alle 2-vuotiaat lapset 70 µg/päivä.
• 6–9-vuotiaat 120 µg/päivä.
• Nuoret ja aikuiset 150 µg/päivä.
• Raskaana olevat (175 µg) ja imettävät naiset 200 µg/päivä. 

Maidon sisältämä jodin määrä vaihtelee vuodenaikojen mukaan, kesällä 83 µg/l, talvella 212 µg/l.

• Rasvaton maito sisältää yhtä paljon jodia kuin täysmaito.
• Vähärasvainen kala sisältää noin 90 µg/100 g filee
• Rasvainen kala sisältää noin 40 µg/100 g filee.

Tila korjautuu ruokavaliolla

Tärkeintä on estää jodin puutteen syntyminen. Tutkimus osoittaa, että jodin saanti Suomessa on pitkälti suositeltujen rajojen puitteissa. Kielteiseen suuntaan poikkeavat ryhmät ovat:

• Vähän tai ei lainkaan maitotuotteita käyttävät.
• Raskaana olevat ja imettävät naiset (lisääntynyt tarve).

Jodin puutosta epäiltäessä kilpirauhashormonien määrittäminen ja virtsan jodipitoisuuden tutkiminen voi olla perusteltua. Puutostilan ollessa vähäinen tilanne korjaantuu yleensä ruokavaliomuutoksilla.

Tiedot tarkastanut: Anna Nager, LT ja yleislääketieteen erikoislääkäri, Karoliininen instituutti

Lähteet:

Medibas

Terveyskirjasto

Syödään yhdessä -ruokasuositukset lapsiperheille