Norovirusinfektio on erityisesti talven oksennustauti – oireet ja hoito
Tietoa | Vatsatauti

Norovirusinfektio on erityisesti talven oksennustauti – oireet ja hoito

Norovirus on erittäin tarttuva ja aiheuttaa toisinaan epidemioita etenkin talviseen aikaan. Kokosimme tietopaketin taudista.


Julkaisupäivä: 20.12.2018
Kirjoittaja: Netlääkäri toimitus, Bonnier Business Forum Oy

Tietoa norovirusinfektiosta:

  • Norovirus on virus, joka aiheuttaa talven oksennustaudin eli vatsa- ja suolistoinfektion.
  • Norovirus on erittäin tarttuva ja tarttuu suorasta tai epäsuorasta kosketuksesta tartunnan saaneisiin henkilöihin tai heidän oksennuksistaan. Norovirus voi tarttua myös saastuneen juoma- tai uimaveden kautta tai elintarvikkeista, joita tartunnan kantaja on käsitellyt ja saastuttanut tai jotka on huuhdeltu saastuneella vedellä.
  • Taudin tunnusmerkkejä ovat akuutisti alkava pahoinvointi, oksentelu, vatsakivut ja vetinen ripuli. Monet kokevat lisäksi influenssan kaltaisia oireita, kuten väsymystä, päänsärkyä sekä lihas- ja nivelkipuja.
  • Noroviruksen aiheuttamaa suolistotulehdusta epäillään tyypillisen taudinkulun perusteella ja useiden samanaikaisten vatsatautitapausten yhteydessä.
  • Tautiin ei ole erityistä hoitoa, mutta nesteen nauttiminen on tärkeää. 
  • Sairaus menee yleensä ohi 1–3 päivän kuluessa.

Mikä on norovirusinfektio?

Norovirusinfektio on noroviruksen aiheuttama maha-suolistoinfektio. Norovirusinfektioita esiintyy yleensä talvella, ja siksi sitä kutsutaan talven oksennustaudiksi, mutta sitä voi ilmetä myös muina vuodenaikoina – yleensä ruoasta tai vedestä saadun tartunnan yhteydessä.

Norovirus on erittäin tarttuva ja yksi ainoa ihminen voi tartuttaa kokonaisen työpaikan tai päiväkodin. 

Tauti voi levitä muutamasta ihmisestä jopa tuhansiin ihmisiin. Kaikki ikäryhmät voivat saada tartunnan ja infektiota esiintyy kaikkialla maailmassa. Norovirus on yleisin maha-suolistoinfektioiden puhkeamisen syy korkean ja keskitason tulotason maissa.

Miten norovirus tarttuu?

Norovirusinfektiota saattaa esiintyä satunnaisesti yksittäisillä henkilöillä, perhepiirissä tai muuten lähellä toisiaan olevilla ihmisillä. Se voi tarkoittaa esimerkiksi kouluja, sairaaloita, hoitokoteja, sotilasleirejä, vapaa-ajankeskuksia, ravintoloita tai risteilyaluksia. Kun yksi perheestä sairastuu, yleensä kaikki saavat tartunnan, mutta vain ehkä puolet saa taudin.

Norovirus tarttuu useammalla tavalla. Laitoksissa suora tai epäsuora tartunta henkilöstä toiseen on yleisin tartuntatapa: virus voi levitä suoraan kosketuksesta, pisaratartuntana tai epäsuorasti ympäristön pintojen kautta.

Norovirus voi tarttua myös saastuneen juoma- tai uimaveden kautta tai elintarvikkeista, joita tartunnan kantaja on käsitellyt ja saastuttanut tai jotka on huuhdeltu saastuneella vedellä. Iso joukko elintarvikkeita voi siirtää infektion: buffetit, seisovat pöydät ja lämmittämätön ruoka ovat yleisiä tartunnan lähteitä, samoin osterit, jäätelö, marjat ja vihannekset – myös pakastetut.

Virus on erittäin vastustuskykyinen, ja sen tehottomaksi tekeminen pakastamalla, 60 asteeseen kuumentamalla, puhdistamalla kloorilla, alkoholilla, käsihuuhteella sekä tavallisilla puhdistusaineilla ei toimi.

Sairastuneet tartuttavat eniten silloin kun he oksentavat tai ripuloivat, mutta he tartuttavat myös lyhyen aikaa ennen taudin puhkeamista ja muutama päivä tervehtymisen jälkeen. Paikalliset epidemiat päättyvät tavallisesti spontaanisti viikon kahden kuluttua.

Oireina oksentelu, vatsakipu ja ripuli

Taudin tunnusmerkkejä ovat akuutisti alkava pahoinvointi, vatsakivut, oksentelu ja/tai vetinen ripuli. Oksentelua esiintyy yli puolessa tapauksista. Monet kokevat lisäksi influenssan kaltaisia oireita, kuten väsymys, päänsärky sekä lihas- ja nivelkivut. Kuumetta esiintyy noin puolella, mutta se ei yleensä ole kovin korkea.

Aika tartunnan saamisesta sairastumiseen eli itämisaika on yleensä 12–48 tuntia, mutta lyhyempiä aikavälejäkin on raportoitu. Oireet kestävät yleensä 12 tunnista kolmeen vuorokauteen. Taudinkulku on lievä ja itsestään parantuva, mutta vakavampaa taudinkulkua esiintyy vanhuksilla, kroonisista sairauksista kärsivillä sekä henkilöillä, joiden immuunipuolustus on heikentynyt.

Diagnoosi tehdään yleensä oireiden perusteella

Noroviruksen aiheuttamaa suolistotulehdusta epäillään tyypillisen taudinkulun perusteella ja useiden samanaikaisten vatsaflunssatapausten yhteydessä, erityisesti jos niitä syntyy laitoksissa. Fyysisen tutkimuksen yhteydessä ei löydy monia erityisiä löydöksiä. Ulostenäytteen lähettäminen voi tukea diagnoosin varmistamista. Useimmissa tapauksissa taudinkulku on sen verran lievä, että ulostenäytteen ottaminen ei ole tarpeen noroviruksen vahvistamiseksi.

Miten tautia hoidetaan?

  • Norovirusinfektioon ei ole olemassa lääkehoitoa, ja useimmat sairastuneet eivät tarvitse mitään erityistä hoitoa sen lisäksi, että he huolehtivat nesteen ja ravinnon saannista. Vain poikkeuksellisesti on tarvetta hoitaa kuivumista suonensisäisellä nesteytyksellä.
  • On tärkeää palauttaa kehon nestetasapaino juomalla paljon nestettä. Keho vastaanottaa nesteen parhaiten, jos juo vähän kerrallaan ja usein, ja se voi myös auttaa hieman pahoinvointiin. Jatka tällaista juomista usein niin kauan kuin uloste on löysää.
  • Apteekista voi ostaa erityisiä nestekorvikkeita, jotka korvaavat myös kehon suolan ja sokerin tarpeen, mikä on tärkeää, jos oksentaa paljon tai ripuli on erityisen voimakas.
  • Tärkeintä on saada nestettä. Virvoitusjuomia ja mehuja on mahdollisuuksien mukaan vältettävä, koska ne lisäävät nesteen määrää suolistossa ja voivat pahentaa ripulia. Jos nestekorvikkeita ei voida käyttää, pienet määrät suolakeksejä tai vastaavia voivat olla hyvä lisä.
  • Jos ei pysty syömään lyhyen jakson aikana, siitä ei ole vaaraa, mutta taudista paranee nopeammin, jos jatkaa syömistä, vaikka oksentaakin. Kokeile mielellään helposti sulavaa ruokaa kuten jogurttia, keittoja, keksejä, raastettua omenaa ja vastaavaa, kun ruokahalu palaa. sSavukkeita, kahvia ja alkoholia on vältettävä sairauden aikana.
  • Lapset:
    • Jos lapsi ei halua juoda nestekorviketta, kokeile nestettä, jota lapsi haluaa.
    • Seuraa lapsen yleiskuntoa ja että lapsi pissaa.
    • Pikkuvauvoja tulee imettää mahdollisimman usein, mutta taudin vuoksi heillä ei ehkä ole voimia saada juotua tarpeeksi maitoa. Silloin on annettava usein pieniä nestemääriä ruiskulla, pullosta tai lusikalla.

Miten ehkäistä tartunta?

Yritykset kehittää rokote ovat toistaiseksi epäonnistuneet.

Tartunnan saamisen riskiä voi itse vähentää:

  • Vältä joutumasta kosketuksiin vatsatautia sairastavien ihmisten tai heidän oksennustensa kanssa.
  • Pese kätesi huolellisesti saippualla ja vedellä, erityisesti ennen aterioita ja wc-käynnin jälkeen ja kun olet ollut kosketuksissa sairastuneen kanssa.
  • Käsihuuhteen käyttäminen ei riitä, koska käsihuuhde ei pure norovirukseen.

Sairastunut voi vähentää muiden tartuttamisen riskiä:

  • Pysy kotona, äläkä tapaa toisia sairauden aikana.
  • Pese kätesi usein saippualla ja vedellä.
  • Älä valmista ruokaa muille.

Sairausloma

Vatsatautiin sairastuneiden on jäätävä sairauslomalle ja oltava poissa töistä mielellään vuorokausi sen jälkeen, kun oireet ovat hävinneet.

Elintarvikkeiden parissa ja terveydenhuollossa työskentelevien henkilöiden on oltava kotona 48 tuntia oireiden häviämisestä ennen töihin paluuta. Kontrollinäytteitä ei tarvita.

Päiväkoti ja koulu

Taudin puhjetessa päiväkodeissa tai kouluissa lapset on pidettävä kotona, jos heillä on oireita. Tehostettu käsihygienia ja hoitopöydän ja lelujen puhdistus ovat tarpeen. Päiväkotilapset voivat palata 48 tuntia oireiden häviämisestä ja koulua käyvät lapset 24 tunnin kuluttua. Kontrollinäytteitä ei tarvita.

Tiedot on tarkastanut: Anna Nager, lääketieteen tohtori ja yleislääketieteen erikoislääkäri, Karoliininen instituutti
Lähteet: Medibas, Terveyskirjasto
Kuvitus: Shutterstock