Mononukleoosi eli ”pusutauti” tarttuu syljen välityksellä

Tietoa mononukleoosista:

• Mononukleoosi on Epstein-Barrin viruksen (EBV) aiheuttama infektio.
• Se on yleisin 10–19-vuotiailla, mutta sitä esiintyy myös pikkulapsilla ja aikuisilla.
• Mononukleoosin tyypilliset oireet näkyvät varsinkin silloin, jos saa tartunnan ensimmäisen kerran teini-iässä. Kova kurkkukipu ja nielemisvaikeudet, korkea kuume ja turvonneet imusolmukkeet kaulassa, kainaloissa ja nivusissa ovat tuolloin yleisiä. Tauti voi myös aiheuttaa ihottumaa, silmäluomien turpoamista, pahoinvointia sekä maksan ja pernan tulehduksen.
• Diagnoosin vahvistaa verinäytteestä tehtävä pikatesti, joka mittaa vasta-aineita. Pikatesti ei kuitenkaan ole luotettava antaessaan negatiivisen tuloksen. Muihin verikokeisiin voivat kuulua valkoisten verisolujen ja CRP:n mittaus, jotka ovat tulehduskokeita.
• Virusta vastaan ei ole mitään erityistä hoitoa tai rokotetta. Penisilliini tai muut antibiootit eivät tehoa. Ilman reseptiä saatavat kuume- ja särkylääkkeet voivat lievittää kuumetta ja kipua. Muuten neuvona on levätä ja juoda riittävästi.
• Sairauden jälkeen on vältettävä voimakasta rasitusta.

Mikä on mononukleoosi?

Mononukleoosi, tai kansankielellä "pusutauti", on herpesvirusten perheeseen kuuluvan Epstein-Barrin viruksen (EBV) aiheuttama. Infektio ilmenee yleensä voimakkaana kurkkutulehduksena ja kurkkukipuna, korkeana kuumeena ja kaulan turvonneina imusolmukkeina. Oireita on usein myös muualla kuin kaulassa, muun muassa turvotusta ja harvemmin kipuja maksassa ja pernassa.

Tauti alkaa yleensä siten, että potilas tuntee itsensä väsyneeksi ja sairaaksi, ruokahalu on heikentynyt, palelee ja on päänsärkyä. Muutaman päivän kuluttua tulevat tyypilliset oireet: kurkkukipu, korkea kuume ja turvonneet imusolmukkeet. Mononukleoosi on muihin hengitystieinfektioihin verrattuna pitkäkestoinen: useimmat palaavat takaisin kouluun tai töihin kahden–neljän viikon kuluessa, mutta voi kestää jopa kaksi kuukautta – joskus jopa kauemmin – ennen kuin tuntee itsensä täysin terveeksi.

Oletetaan, että jopa 95 prosenttia aikuisväestöstä on jossain vaiheessa saanut Epstein-Barrin virustartunnan, mutta vain harvat ovat sairastuneet siinä määrin, että he olisivat saaneet diagnoosin mononukleoosista. Oireinen tauti on yleisin nuorilla (10–19-vuotiaat), mutta sitä voi esiintyä myös pienemmillä lapsilla ja aikuisilla.

Mikä aiheuttaa mononukleoosin?

Sairauden aiheuttaja on virus, jonka kurkussa oleva sylki vangitsee ja joka siirtyy vähitellen verenkiertoon. Infektio leviää sen jälkeen kehoon ja erityisesti imukudokseen. Erityisesti kurkun imukudokset (nielurisat) ja kaulan imusolmukkeet laajentuvat ja aiheuttavat oireita, mutta myös maksa ja perna tulehtuvat usein. Sama voi koskea vatsan, kainaloiden ja nivusten imusolmukkeita.

Vaikka mononukleoosia kutsutaan pusutaudiksi, se ei ole erityisen tarttuva tauti. Tutkimukset ovat osoittaneet, että taudin esiintyminen ei lisäänny sairastavien lähipiirissä. Akuutin infektion jälkeen virusta voi erittyä muun muassa kurkun limakalvoilta useita vuosia tervehtymisen jälkeen. Siksi oletetaan, että myös terveet voivat tällä tavoin levittää tartuntaa.

Yleisimmin tartunta saadaan tarha- tai ala-asteikäisenä. Silloin infektio-oireita ei yleensä ole tai ne ovat vain lieviä, suurin piirtein kuin tavallisessa flunssassa.

Kun mononukleoosin sairausjakso on ohi, virus jää useimpien aikuisten elimistöön eliniäksi. Virus on eräänlaisessa lepotilassa eikä juuri koskaan aiheuta uutta infektiota, toisin kuin muut herpesvirukset. Käytännössä vain immuunikadosta kärsivät tai puolustuskykyä lamaavia hoitoja saavat potilaat voivat saada mononukleoosin uudelleen.

Miten diagnoosi tehdään?

Mononukleoosille tyypilliset oireet tulevat varsinkin silloin, jos tartunnan saa ensimmäisen kerran teini-iässä. Kova kurkkukipu ja nielemisvaikeudet, korkea kuume, turvonneet nielurisat ja kaulan, kainaloiden ja nivusten turvonneet imusolmukkeet sekä taudin keston pitkittyminen ja yleiskunnon heikkeneminen ovat silloin yleisiä. Tauti voi myös aiheuttaa silmäluomien turpoamisen, pahoinvointia sekä maksan ja pernan tulehduksen.

Nielua tarkasteltaessa voi nähdä suurentuneet ja tulehtuneet nielurisat, ja usein valkoisia peitteitä. Suuontelon limakalvoilla, ylhäällä kitalaessa, voi joskus nähdä punaisia pilkkuja. Pilkut johtuvat pienistä verenvuodoista.

Kaulasta voi tuntea, että imusolmukkeet ovat turvoksissa. Maksa on joissakin tapauksissa arka ja hieman laajentunut. Iho ja silmän valkuaiset voivat muuttua kellertäviksi, koska maksa on tulehtunut, mutta tämä on harvinaista. Voimakkaasti laajentunut perna voi poikkeustapauksissa tuntua vatsan alueella lääkärintarkastuksen yhteydessä.

Diagnoosia voi joissakin tapauksissa olla vaikea tehdä, koska kurkkukipu ja kuume voivat olla vähemmän selkeitä, ja yleiskunnon heikentymisaste voi vaihdella merkittävästi.

Varman diagnoosin saamiseksi tehdään erilaisia laboratoriokokeita. Pikatesti mittaa vasta-aineita. Testi voidaan tehdä terveyskeskuksessa, ja se antaa vastauksen muutamassa minuutissa. Jos sairaus on varhaisessa vaiheessa, pikatesti ei aina anna tulosta. Testi ei myöskään ole luotettava negatiivisen tuloksen osalta. Muihin verikokeisiin voivat kuulua valkoisten verisolujen ja CRP:n mittaus, jotka ovat tulehduskokeita. Streptokokkibakteeritesti tehdään joissakin tapauksissa erottamaan streptokokkibakteeri-infektio ja viruksen aiheuttama mononukleoosi toisistaan.

Usein verikokeet lähetetään myös laboratorioon perusteellisempia ja luotettavampia mononukleoosin vasta-aineiden tutkimuksia varten, kuten myös maksakokeet, jotta saadaan tieto siitä, missä määrin infektio on vaikuttanut maksaan. Maksa-arvot ovat yleensä koholla, mutta tauti ei aiheuta pysyvää haittaa maksalle.

Miten mononukleoosia hoidetaan?

Mononukleoosivirukseen ei ole lääkehoitoa. Joissakin tapauksissa voi käydä niin, että potilaalla on mononukleoosi ja streptokokkien aiheuttama nielurisatulehdus yhtä aikaa. Jos näin on, bakteeritulehdusta hoidetaan antibiootein.

Asetyylisalisyylihappoa sisältävät lääkkeet tai tulehduskipulääkkeet, kuten ibuprofeeni, voivat lievittää pahimpia oireita. Parasetamolin käyttöä on varottava, koska se kuormittaa maksaa. Alkoholin käyttöä on myös vältettävä niin kauan kuin tauti vaikuttaa maksaan.

On tärkeää, ettei potilas altista itseään kovalle fyysiselle rasitukselle niin kauan kuin vointi tuntuu heikolta tai kun maksa ja perna ovat laajentuneet. Muuten neuvona on levätä ja juoda riittävästi.

Poikkeustapauksissa kurkun turvotus on niin voimakas, että voi olla vaikeuksia saada ravintoa, ja joillekin voi tulla hengitysvaikeuksia. Tällöin on mentävä sairaalahoitoon, missä annetaan nestehoitoa. Sairaalassa voidaan myös käyttää kortisonilääkettä tulehduksen ja turvotuksen hoitamiseksi.

Miten tauti etenee?

Kurkun vaivat paranevat yleensä viikon kuluessa, ja ovat yleensä poissa kahden viikon kuluttua. Imusolmukkeiden turvotus voi kestää useita viikkoja. Useimmat tuntevat olonsa hyväksi kahden–neljän viikon kuluessa ja voivat palata silloin kouluun tai työhön, mutta usein tarvitaan vielä kuukausi, että on täysin parantunut. 10–20 prosentilla on väsymystä ja heikkoutta useita kuukausia akuutin infektion jälkeen.

Komplikaatiot ovat harvinaisia ja niitä esiintyy alle viidellä prosentilla. Harvinaisissa tapauksissa voi syntyä komplikaatioita veri-, hermosto- tai munuaissairauden muodossa. Useimmissa tapauksissa nämä menevät ohi ilman pysyviä vaurioita.

Pelätty, mutta onneksi erittäin harvinainen (0,1 %) mononukleoosin komplikaatio, on pernan halkeaminen. Tämä on tärkein syy, miksi varoitetaan kovasta treenistä ennen kuin on täysin terve (vaikka ei olekaan näyttöä kohonneesta riskistä henkilöillä, jotka treenaavat oirejakson aikana tai sen jälkeen).

Kun akuutti sairausjakso on ohi, potilas voi palata normaaliin elämään. On odotettava mielellään noin kuukausi rankan urheilun ja sellaisten aktiviteettien kanssa, joihin voi liittyä iskujen, potkujen ja/tai voimakkaan vatsan ravistamisen riski. Erityisesti infektion laajuus maksassa ja pernassa ratkaisee, kuinka varovainen on oltava. Kannattaa tarvittaessa kysyä neuvoa hoitavalta lääkäriltä.

Lähde: Medibas
Kuvitus: Shutterstock