Puriko punkki? Näistä oireista tunnistat borrelioosin
Punkin puremasta voi saada borrelioosin eli Lymen taudin. Borrelioosia vastaan ei voi ottaa rokotusta, mutta tauti on hoidettavissa antibiooteilla, kunhan se huomataan tarpeeksi varhaisessa vaiheessa.
Noin viidennes punkeista kantaa borreliabakreeria. Borrelioosi ei kuitenkaan tartu ihmiseen kaikista bakteeria kantavista punkeista, vaan noin kolmasosassa tapauksista, joissa borreliaa kantava punkki on ollut kiinnittyneenä ihmiseen yli vuorokauden. Borrelioosin voi myös harvoin saada esimerkiksi paarman tai muun pistävän tai purevan hyönteisen välityksellä.
Saitko RSV-diagnoosin?
Oletko yli 60-vuotias? Sairastuitko RSV-infektioon? Millaisen sairauden RSV aiheutti sinulle tai läheisellesi? Olemme kiinnostuneita kuulemaan sinun tai läheisesi kokemuksista.
Vähintään 6 000 suomalaista saa borreliatartunnan vuosittain ja heistä 50–80 prosenttia kehittää oireita.
Alkuvaiheessa voi esiintyä ihottumaa
Punkin puremakohtaan tulee lähes kaikille kahden tai kolmen sentin mittainen punoittava alue, joka muistuttaa hyttysen pistoa. Tämä ei kuitenkaan vielä tarkoita borreliatartuntaa.
Itämisaika punkin puremasta ensimmäisiin oireisiin on 3–32 vuorokautta. Noin puolet tartunnan saaneista saa läpimitaltaan yli viisisenttisen, hiljalleen laajenevan punoituksen, joka on varma merkki borrelioosin varhaisesta vaiheesta. Ihottuma on tavallisesti pyöreän muotoinen ja sen keskikohta voi olla ympäröivää aluetta vaaleampi.
Toinen mahdollinen oire on huomattavasti harvinaisempi. Niin sanottu lymfosytooma on hyvänlaatuista punoitusta tai sinertävää pehmeää kasvannaista esimerkiksi korvalehdessä, kivespussissa tai nännin alueella. Toisaalta sairauden alkuvaihe voi olla täysin oireeton tai se voi aiheuttaa vilustumisen kaltaisia oireita.
Myöhäisoireet voivat jatkua vuosia
Jos borrelioosia ei hoideta, se voi aiheuttaa muutaman kuukauden tai pisimmillään yli vuoden kuluttua tartunnasta monenlaisia oireita. Taudissa voi esiintyä vaihtelevasti iho-, nivel-, hermo-, sydän-, lihas- tai silmäoireita. Yksi tavallisimmista on kasvohermohalvaus lapsilla ja nuorilla.
Myöhäisvaiheen borrelioosissa esiintyvä iho-oire on hitaasti etenevä surkastuttava ihotulehdus, joka oireilee tavallisesti toisessa raajassa alkaen sen kärkiosasta, jalkaterästä tai kädenselästä. Ihon väri muuttuu sinipunertavaksi, iho ohenee ja rypistyy. Raajassa voi myös esiintyä arkuutta, nivelkipuja ja turvotusta. Pitkälle edenneet ihomuutokset eivät korjaannu, vaikka borreliainfektio saataisiin hoidettua antibiootilla.
Myöhäisvaiheen oireet voivat jatkua vuosia ja vaikuttaa suuresti elämänlaatuun. Tämän takia varhainen hoito on tärkeää.
Antibioottihoito puree
Diagnoosi tehdään taustatietojen ja lääkärintutkimuksen perusteella. Jos lääkäri epäilee, että bakteeri on levinnyt iholta, se voidaan todeta verinäytteestä. Borrelioosia hoidetaan antibiooteilla. Sairauden alkuvaiheessa otetaan kahden tai kolmen viikon antibioottikuuri. Myöhempien komplikaatioiden hoidossa käytetään pitempiä antibioottikuureja.
Oireetonta puremaa ei tarvitse hoitaa antibiootein. Jos puutiainen on ollut kiinnittyneenä ihoon yli vuorokauden ja puutiainen on tarttunut sellaisella alueella, missä tartuntariski on suuri, voidaan ennaltaehkäisynä käyttää doksisykliinin kerta-annosta.
Lähteet: Punkki-info, Terveyskirjasto
Kuvitus: iStockphoto
Lue myös: Puutiaisaivokuume: vain rokote suojaa
-
Kurkunkansitulehdusta tavataan yhä aikuisilla
Harvinaistunut kurkunkansitulehdus on aina sairaalahoitoa vaativa tila.
-
Jäykkäkouristus on harvinainen, mutta vaarallinen
Useampi kuin yksi kymmenestä jäykkäkouristuspotilaasta kuolee. Rokotusohjelman ansiosta tauti on onneksi hyvin harvinainen.
-
Kaasukuolio on huonosti tunnistettu ja nopeasti kehittyvä infektio
Veriteitse leviävä sairaus voi kehittyä läpäisevän vamman tai leikkauksen seurauksena, mutta joskus myös ilman ulkoista syytä.
-
Hepatiitti B tarttuu veren välityksellä tai yhdynnässä – rokote antaa elinikäisen suojan
Hepatiitti B -infektio on oireeton noin puolella tartunnan saaneista aikuisista. Harvoissa tapauksissa tartunnan saanut jää kroonisesti viruksen kantajaksi.