Vyöruusu on kivulias ihottuma, jonka aiheuttaa vesirokkovirus
Vyöruusu on kivulias ihottuma, jonka aiheuttaa myös vesirokkoa aiheuttava varicella-zostervirus. Vyöruusu syntyy, kun vesirokkovirus aktivoituu kehossa uudelleen.
Vyöruusu (herpes zoster) voi tarttua suorasta kosketuksesta rakkuloiden nesteeseen ja aiheuttaa vesirokon niille (useimmiten lapsille), jotka eivät vielä ole sairastaneet vesirokkoa.
Saitko RSV-diagnoosin?
Oletko yli 60-vuotias? Sairastuitko RSV-infektioon? Millaisen sairauden RSV aiheutti sinulle tai läheisellesi? Olemme kiinnostuneita kuulemaan sinun tai läheisesi kokemuksista.
Virus voi aktivoitua vuosienkin jälkeen
Vesirokkotartunnan jälkeen vesirokkovirus siirtyy iholta hermoratoja pitkin ihon hermosolmuihin, joissa virus muuttuu passiiviseksi ja menee lepotilaan. Jos virus aktivoituu uudestaan, se siirtyy hermoratoja pitkin iholle. Viruksen uudelleenaktivoitumisen tarkkoja syitä ei tiedetä, mutta riskiä kasvattavat ikä ja heikentynyt immuunijärjestelmä.
Vyöruusun voi saada minkä ikäinen ihminen tahansa, mutta se on yleisin yli 50-vuotiailla ja henkilöillä, joilla on jostain syystä heikentynyt immuunijärjestelmä. Toisinaan vyöruusu voi olla merkki siitä, että immuunijärjestelmä ei toimi kunnolla toisen sairauden takia. Tilanteen voi aiheuttaa esimerkiksi hoitamaton HIV-infektio tai se, että henkilö saa solunsalpaajahoitoa tai muita immuunijärjestelmää heikentäviä lääkkeitä.
Vyöruusu muodostaa rakkulaista ihottumaa
Ensimmäinen merkki vesirokkoviruksen uudelleenaktivoitumisesta on polttava tunne hermoradassa, jota pitkin virus siirtyy. Hermoradat muodostavat tyypillisesti puoliympyröitä ympäri kehoa. Kipu ja sitä seuraava ihottuma vastaavat näitä hermoratoja, mikä tarkoittaa, että vyöruusun kipua ja ihottumaa on lähes aina vain toisella puolella kehoa.
Ihottumaan voi liittyä lievää kuumetta ja imusolmukkeiden turpoamista.
Kaksi tai kolme päivää kivun alkamisen jälkeen kehittyy vyöruusulle tyypillistä ihottumaa eli pieniä rakkuloita, joilla on turvonnut, punainen tausta. Ihottuma muistuttaa vesirokkoihottumaa, mutta sitä on pienemmällä alueella.
Ihottuma on usein voimakkaimmillaan 3–5 päivän kuluttua sairastumisesta. Silloin rakkulat hajoavat ja iholle tulee haavaumia, joihin muodostuu lopulta rupia. Ruvet irtoavat yleensä kahden tai kolmen viikon kuluttua.
Joillain potilailla, erityisesti vanhuksilla, kipu voi jatkua useita viikkoja tai jopa kuukausia sen jälkeen, kun ruvet ovat irronneet. Kipu, josta käytetään nimitystä postherpeettinen neuralgia eli vyöruusun jälkeinen hermosärky, voi olla todella kova.
Diagnoosi tehdään oireiden perusteella
Diagnoosin määrittämiseen riittää usein sairaushistoria ja ihottuman ulkonäkö. Virus voidaan todeta rakkulanäytteestä. Myös verikoe voi tukea vyöruusudiagnoosia.
Bakteeritartunta voi pahentaa ihottumaa
Vyöruusu pahenee, jos ihottumaan tulee bakteeri-infektio.
Silmissä oleva vyöruusu voi aiheuttaa sarveiskalvon arpeutumista.
Kasvohermoihin tuleva vyöruusu voi harvinaisissa tapauksissa aiheuttaa tilapäistä kuulon heikkenemistä, tasapaino-ongelmia, kasvolihasten halvauksen ja makuhermojen menetyksen.
Vyöruusu voi vaikuttaa myös aivoihin tai aivokalvoihin ja aiheuttaa päänsärkyä ja sekavuutta ja vaikuttaa puheeseen.
Kipu voi jatkua pitkään sairauden jälkeen
Suurimmalla osalla vyöruusun saaneista oireet laantuvat kuukauden kuluessa. Varsinkin vanhemmille ihmisille voi jäädä pitkäaikaista ja kovaa kipua vielä ihottuman laantumisen ja häviämisen jälkeen.
On harvinaista saada vyöruusu useammin kuin kerran elämässä, mutta niinkin voi käydä.
Vyöruusua voidaan hoitaa
Jos uusia rakkuloita ilmestyy aina vain, lääkäri voi määrätä vesirokkoviruksen hoitoon tarkoitettua lääkettä. Lääke voi lyhentää sairastamisaikaa ja estää vyöruusun leviämisen. Lääkettä annetaan pääasiassa yli 50-vuotiaille.
Hoito toimii parhaiten, jos se aloitetaan kolmen vuorokauden kuluessa ensimmäisen rakkulan ilmestymisestä. Lääkkeellä ei ole varmaa vaikutusta vyöruusun jälkeiseen hermosärkyyn.
Potilasta voidaan hoitaa tabletteina annettavalla kipulääkkeellä, jota mahdollisesti täydennetään paikallisesti puuduttavalla voiteella, jonka vaikutuksesta ei kuitenkaan yleensä ole varmuutta.
Vyöruusuun liittyviä bakteeri-infektioita ja muita komplikaatioita voidaan hoitaa tarpeen mukaan.
Itse voi turvautua käsikauppatuotteisiin, joista jauheella tai sinkkivoiteella voi olla lievittävä vaikutus. Myös särkylääkkeet voivat auttaa.
Vyöruusurakkuloiden peittäminen apteekista saatavalla hydrokolloidisiteellä estää virusten leviämisen ympäristöön tehokkaammin kuin peittäminen harsositeellä tai laastarilla.
Vyöruusurokote vähentää sairastumisriskiä
Vyöruusuun on olemassa elävä heikennetty rokote, joka voi vähentää sairastumisriskiä ja lievittää infektiota, jos sen rokotteesta huolimatta saa. Rokote voidaan antaa yli 50-vuotiaille, mutta se ei kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan.
Kirjoittaja: Marie Studahl, infektiolääläri, Sahlgrenskan yliopistollinen sairaala, Göteborg
Muu lähde: Terveyskirjasto
Kuvitus: iStockphoto
-
Kurkunkansitulehdusta tavataan yhä aikuisilla
Harvinaistunut kurkunkansitulehdus on aina sairaalahoitoa vaativa tila.
-
Jäykkäkouristus on harvinainen, mutta vaarallinen
Useampi kuin yksi kymmenestä jäykkäkouristuspotilaasta kuolee. Rokotusohjelman ansiosta tauti on onneksi hyvin harvinainen.
-
Kaasukuolio on huonosti tunnistettu ja nopeasti kehittyvä infektio
Veriteitse leviävä sairaus voi kehittyä läpäisevän vamman tai leikkauksen seurauksena, mutta joskus myös ilman ulkoista syytä.
-
Hepatiitti B tarttuu veren välityksellä tai yhdynnässä – rokote antaa elinikäisen suojan
Hepatiitti B -infektio on oireeton noin puolella tartunnan saaneista aikuisista. Harvoissa tapauksissa tartunnan saanut jää kroonisesti viruksen kantajaksi.