Myyräkuume voi aiheuttaa tilapäisen munuaisvaurion

Myyräkuumetta kutsutaan myös epideemiseksi nefropatiaksi tai hantavirustaudiksi. Suomen ainoa hantavirus on nimetty löytöpaikkansa mukaan puumalavirukseksi.

Suomalainen puumalavirus aiheuttaa muita hantaviruksia lievemmän taudin, kun muualla maailmassa hantavirukset aiheuttavat hyvinkin vakavia verenvuotokuumeita. Myyräkuume aiheuttaa elinikäisen immuniteetin, joten sen voi sairastaa vain kerran elämässään.

Miten myyräkuume tarttuu?

Infektio tarttuu metsämyyrän välityksellä eläimestä ihmiseen eli se on niin sanottu zoonoosi.  Virus tarttuu ihmisiin metsämyyrän ulosteista, virtsasta tai syljestä. On tiedossa, että tartuntoja on saatu, kun ihmiset ovat esimerkiksi raivanneet puuvajoja, joissa on metsämyyrän ulosteita.

Suomessa todetaan vuosittain 1 000–2 500 myyräkuumetta. Infektion esiintyvyys noudattaa metsämyyräkantojen vaihteluja, ja epidemiavuosia on noin 3–4 vuoden välein.

Millaisia oireita infektio aiheuttaa?

Suurin osa tartunnoista ei aiheuta mitään oireita tai tauti on niin lievä, ettei se johda tutkimuksiin.

Tauti alkaa yleensä influenssan kaltaisilla kuumeoireilla ja säryillä. Myyräkuumeeseen ei liity hengitystieoireita ainakaan alkuvaiheessa. Muutaman päivän kuluttua voi esiintyä uneliaisuutta, rauhattomuutta, pahoinvointia ja oksentelua. Näön tarkentaminen voi vaikeutua.

Ensimmäiset merkit tulevat kahdesta kuuteen viikkoa tartunnasta. Tauti vaikuttaa munuaisiin: virtsamäärä voi ensin pienentyä ja sitten suurentua toipumisvaiheessa. Osa huomaa myös verta virtsassa.

Diagnoosi vahvistetaan tarvittaessa verikokeilla

Kuume ja influenssaoireet ovat yleisiä monissa infektioissa, mutta kun samanaikaisesti esiintyy merkkejä munuaissairaudesta, mahdollisesti verta ja valkuaista virtsassa, se johtaa myyräkuumeen epäilyyn. Luotettava vahvistus diagnoosille saadaan verikokeilla, jotka osoittavat taudin vasta-aineiden lisääntymisen.

Hoitoon ei ole lääkettä

Infektion hoitamiseksi ei ole mitään lääkkeitä. Kun sairaus vaikuttaa vakavasti munuaisiin, potilas otetaan sairaalaan tarkkailuun ja munuaisten toiminnan seurantaan. Harvinaisissa tapauksissa voidaan tarvita lyhytaikaista keinomunuaishoitoa eli dialyysia. Sairaus menee asteittain ohi itsestään eikä jätä pysyviä vaurioita.

Infektion estämiseksi voi yrittää välttää pölyn lentämistä, kun puhdistaa jyrsijöiden jätteitä: käytä vettä ja liinaa harjan ja lapion sijaan. Käytä mahdollisesti kasvomaskia.

Lähteet: Medibas, Terveyskirjasto
Kuvitus: Shutterstock