Kynsisieni on kiusallinen vaiva – tunnista ja hoida tulehdus

Kynsisientä eli -silsaa on noin kahdeksalla prosentilla väestöstä, eniten keski-iän ylittäneillä miehillä. Kynsisieni on vaaraton vaiva, mutta se voi tuntua kiusalliselta tai pahimmillaan aiheuttaa kipua. Hoito tepsii parhaiten, kun se aloitetaan ajoissa – laajalle levinnyt kynsisieni paranee vain joka toisella potilaalla.

Kynsisientä on yleensä varpaankynsissä, mutta sitä voi olla myös sormissa. Varpaankynsien lisäksi sientä on usein varpaiden tai jalkapohjan iholla, esimerkiksi varvasväleissä.

Huolehdi hyvästä hygieniasta

Kynsisieni tarttuu harvemmin kynnestä toiseen, vaan se leviää esimerkiksi jalkapohjan silsasta. Tämän takia jalkasieni kannattaa hoitaa huolella, sillä kynsisienen hoitaminen on huomattavasti hankalampaa. Silsa tarttuu helpommin esimerkiksi kynsivallintulehduksen tai muun kynnen vamman kautta, joten vammojen hyvään hoitoon kannattaa panostaa.

Sieni viihtyy kosteissa ja lämpimissä oloissa, joten hikiset sukat ja kengät kannattaa vaihtaa säännöllisesti. Kengissä kannattaa suosia tarpeeksi tilavia malleja, sillä puristavat kengät altistavat kynnet vammoille. Muista myös jalkojen pesu ja kuivaus.

Silsa leviää harvoin perheenjäseneltä toiselle, mutta jokaisella kannattaa silti olla omat kynsileikkurinsa. Yleisissä pukuhuoneissa ja pesutiloissa kannattaa käyttää sandaaleita tai varvastossuja.

Hauras ja hilseilevä kynsi kielii silsasta

Jalkasieni voi päästä tarttumaan kynteen, sillä se voi olla hyvin vähäoireinen. Kynnessä sienen tunnistaa väri- ja rakennemuutoksista. Kynsisilsa jaetaan viiteen päämuotoon:

1. Kynnen kärjestä tai sivusta alkava silsa, joka leviää vähitellen kynnen tyveä kohti
2. Pinnallinen kynsisilsa, jossa koko kynsi tai ainakin suurin osa sitä on valkean, lievästi hilseilevän silsan peitossa
3. Kynnen tyvestä alkava silsa, joka on harvinaisin kynsisilsan muoto. Sitä tavataan erityisesti immuunipuutoksessa ja verenkiertohäiriöisillä. Mitä laajemmalle silsa kynnessä leviää, sitä kipeämpi kynsi on. Kynsilevy paksuntuu ja haurastuu. Silsa voi myös tuhota kynnen osittain tai kokonaan.
4. Kynsilevyn sisäinen silsa on vaalea eikä se paksunna kynsilevyä tai tee sarveismassaa kynnen alle
5. Candida albicans -hiivasieni paksuntaa koko kynnen ja samalla kynsivalli tulehtuu voimakkaasti. Kynsilevy irtoaa osittain alustastaan.

Yleensä kynsisieni on vain yhdessä kynnessä tai osassa kynttä, mutta se voi ajan myötä levitä laajallekin.

Näyte varmistaa diagnoosin

Kynsisieni on yleensä helppo tunnistaa ilman näytettäkin, mutta pitkään hoitoon ei yleensä ryhdytä ilman diagnoosin varmistamista. Joissain tapauksissa kynsisienen oireisto voi sekoittua psoriaasiin tai ikääntymisen ja huonon verenkierron paksuntamaan kynteen.

 Silsadiagnoosi varmistetaan mikroskooppinäytteellä ja sieniviljelyllä. Näytettä ei voi ottaa ennen kuin mahdollisesta aiemmasta hoidosta on kulunut tarpeeksi kauan: ulkoisesta sienilääkehoidosta on täytynyt kulua vähintään kaksi viikkoa ja sisäisestä hoidosta kuusi kuukautta.

Ajoissa hoitoon

Pitkälle edenneistä kynsisienitapauksista vain joka toinen saadaan hoidettua. Tämän takia hoitoon kannattaakin hakeutua jo ensimerkeistä, kun silsa on vasta alussa ja vallannut vasta pienet alueet yhdestä tai parista kynnestä.

Kynttä voidaan hoitaa lääkekynsilakalla, sisäisesti nautittavalla lääkkeellä tai hoitojen yhdistelmällä. Paksuuntunutta kynttä voidaan myös pehmittää ureaa sisältävällä voiteella, jolloin lääkekynsilakka pääsee vaikuttamaan paremmin.

Lääkäriin kannattaa lähteä myös silloin, kun silsa on levinnyt laajalle ja se aiheuttaa kipua tai on levinnyt myös muille alueille, kuten sormiin tai nivusiin.

Lähteet: Terveyskirjasto, Suomen apteekkariliitto
Kuvitus: iStockphoto