Ruusufinni on hankala ihotulehdus – miten sitä hoidetaan?

Ruusufinnistä kärsii noin 10 prosenttia aikuisväestöstä. Se on pitkäaikainen ihosairaus, jossa kasvojen keskiosa, otsa, nenä, posket ja leuka punottavat ja niihin nousee näppylöitä ja märkärakkuloita, joiden syynä eivät ole bakteerit.

Mikä on ruusufinni?

Ruusufinni muistuttaa kaikkien tuntemaa teini-iän aknea, mutta eroaa siitä useiden seikkojen osalta. Sekä aknessa että ruusufinnissä on tulehtuneita näppylöitä, jotka ovat kipeitä ja punaisia, ja joskus myös märkärakkuloita.

Sen sijaan ruusufinniin ei liity aknessa usein esiintyviä mustapäitä. Mustapää on tukkeutunut talirauhanen, joka on täynnä talia ja ihon jäänteitä. Aknessa tämä talitulppa tulehtuu ja muodostaa finnin.

Ruusufinnissä huokoset tulehtuvat ilman, että ne ensin tukkeutuvat ja syntyy finniä muistuttavia näppylöitä tai pieniä paiseita. Ruusufinniä tulee pääasiassa kasvojen keskiosaan, kun taas aknea on yleensä kaikkialla kasvoissa ja usein myös rinnassa ja selässä.

Sairaudet eivät liity toisiinsa. Tavallisin ero on se, että ruusufinni alkaa lähes poikkeuksetta 30–40 vuoden iässä, kun taas akne on yleisin murroiässä, vaikka sitä voi esiintyä myös vanhempana.

Ruusufinniin sairastuva saa aluksi hajanaista punoitusta ruusufinnin ihoalueelle. Ajan kuluessa siihen kehittyy paljon pieniä punaisia ja pinnallisia verisuonia (hiussuonia), jotka tekevät poskista ja nenästä punertavat.

Monet yhdistävät tämän virheellisesti liialliseen alkoholinkäyttöön, mikä voi olla häiritsevää ja kiusallista sairastuneelle. Joskus ruusufinnin vaikea muoto voi aiheuttaa miehille ajan myötä muhkuranenän, niin kutsun rinofyyman, jonka syynä on talirauhasten voimakas suureneminen.

Ruusufinnin silmäoireet

Melko usein ruusufinnipotilaat saavat erityyppisiä silmätulehduksia. Silloin on tärkeä ymmärtää silmävaivojen ja ruusufinnin välinen yhteys, jotta silmäoireita hoidetaan oikein.

Joskus silmäoireet voivat edeltää iho-oireita tai vaihdella iho-oireiden vaikeusasteesta riippumatta. Silmälääkärin voi olla vaikea diagnosoida silmän ruusufinniä, koska oireet muistuttavat muiden silmäsairauksien oireita.

Mikä aiheuttaa ruusufinnin?

On edelleen epäselvää, miksi ja miten ruusufinni syntyy. Se tiedetään, että ruusufinni on ihon tulehdussairaus, joka ei ole bakteerien aiheuttama. Arvellaan, että kasvojen verisuonten toimintamekanismi käynnistää tulehduksen.

Kuten aknessa, myös ruusufinnissä finnit ovat talirauhasten tai karvatuppien kohdalla.  Aurinko ja auringon vaurioittama iho ovat varmuudella olennaisia riskitekijöitä. Ruusufinni on myös yleisempi vaaleaihoisilla henkilöillä.

Missä elämänvaiheessa ruusufinni voi puhjeta?

Ruusufinni tulee yleensä myöhemmin kuin akne, joka puhkeaa murrosiässä. Tosin akne voi jatkua jopa 30–40-vuotiaaksi asti. Ruusufinni alkaa tavallisesti 30–40-vuotiaana, hyvin harvoin alle kaksikymppisenä.

Yleensä ruusufinni tulee jaksoittain, jolloin on vuorotellen ongelmattomia kuukausia ja vaikeita kausia. Usein ihottumaa on jossain määrin jatkuvasti, eikä sairauteen aina liity huomattavia muutoksia.

Kuten monien muidenkin sairauksien kohdalla, on aina olemassa hyvä mahdollisuus, että vuosien jälkeen ruusufinni häviää yhtä selittämättömästi kuin se aikoinaan alkoi.

Mikä voi pahentaa ruusufinniä?

Kaikki, mikä lisää veren virtausta kasvojen alueella voi huonontaa tilannetta. Tällaisia ovat esimerkiksi voimakkaasti maustettu ruoka, kuumat juomat, aurinko, kuumuus, sauna, kylmyys, alkoholi, stressi, ihoa ärsyttävät kemikaalit – joskus myös tavalliset ihovoiteet.

Tiedetään, että voimakkaiden kortisonivoiteiden käyttö kasvoilla sekä kortisonitabletit voivat aiheuttaa ruusufinniä. Toisaalta osalla ruusufinnipotilaista ei mikään näistä pahenna sairautta. Liiallista auringonottoa tulisi kuitenkin aina varoa, sillä ajan myötä se väistämättä pahentaa ruusufinniä.

Miten lääkäri voi hoitaa ruusufinniä?

Vain pieni osa ruusufinniä sairastavista hakee lääkäriltä apua vaivaansa. On olemassa useita nykyaikaisia, ulkoisesti käytettäviä reseptilääkkeitä tähän näppylöitä ja märkärakkuloita aiheuttavaan tulehdukseen. Lääkäri voi määrätä paikallishoidoksi atselaiinihappoa sisältävää geeliä tai emulsiovoidetta, ivermektiinivoidetta tai pimekrolimuusivoidetta.

Mikäli ulkoisesti käytettävät valmisteet eivät auta, hoitoa voidaan täydentää tablettimuodossa olevalla doksisykliini-, lymesykliini- tai tetrasykliinikuurilla.

Laajentuneita hiussuonia (couperosaa) voi häivyttää laserilla. Muhkuranenää eli rinofyymaa hoidetaan tapahtuu isotretinoiinilla ja kirurgisin menetelmin.

Usein voi mennä muutama kuukausi, ennen kuin hoito vaikuttaa ​​tulehdukseen riittävästi.

Punoitukseen ja pinnallisiin verisuoniin edellä mainitut lääkkeet vaikuttavat vain vähän eivätkä yhtä nopeasti. Saatavilla on kuitenkin voide, joka sisältää ainetta nimeltä brimonidiini, ja se on rekisteröity ruusufinnin punoituksen hoitoon.

Sitä on levitettävä päivittäin, ja se vaikuttaa punoitukseen noin 12 tuntia. Hoito ei pienennä pinnallisia verisuonia.

Monet potilaat kokeilevat pinnallisiin verisuoniin ja ruusufinnin aiheuttamaan punoitukseen erilaisia ​​laserhoitoja, joilla on pitkäkestoisempi vaikutus. Toki punoitusta voi yrittää peittää meikilläkin.

Tetrasykliinilääkitys

Yleisesti tehokas hoitokeino ovat tetrasykliinitabletit, joita käytetään, kunnes ruusufinni on parantunut. Tarkkaa syytä siihen, miksi antibiootit auttavat ​​ruusufinniin, ei tiedetä.

Selityksen oletetaan olevan se, että tietyt antibiootit vaikuttavat ruusufinnin aiheuttamaan ihotulehdukseen. Ei siis se, että sairauteen liittyisi jokin erityinen bakteeri.

Annosta pienennetään vähitellen, ja lääkkeen käyttö aloitetaan uudelleen, kun tila huononee. Joskus potilaita hoidetaan jatkuvasti tetrasykliinillä, jotta vaivat pysyvät poissa.

Tablettien etu verrattuna voiteella tapahtuvaan ulkoiseen hoitoon on se, että vaikutus alkaa nopeammin, muutamassa viikossa, mikä voi olla merkittävää ruusufinnin vaikeissa muodoissa. Lisäksi erilaiset ulkoisesti käytettävät aineet voivat pahentaa joidenkin potilaiden ruusufinniä.

Tetrasykliinejä ei saa antaa raskaana oleville, mutta ohje koskee lähinnä raskauden loppuvaihetta. Ei ole vaarallista tulla raskaaksi käyttäessään tetrasykliinejä. Raskausajalle on muitakin vaihtoehtoisia antibiootteja.

Ruusufinnin hoito laserilla ja kirurgialla

Erityyppiset lasertekniikat, jotka on nimenomaan kehitetty verisuonille, haalistavat usein tehokkaasti punoitusta ja pinnallisia verisuonia. Nenän paksu iho voidaan hoitaa hyvin kirurgisesti höyläämällä tai laserilla.  Hoidon joutuu yleensä maksamaan itse.

Silmäoireet vaativat lääkärin hoitoa

Jos saa oireita silmiin, on otettava yhteys silmälääkäriin. Tetrasykliinihoito tehoaa yleensä hyvin jopa silmäoireisiin.

Mitä voi tehdä itse ruusufinnin lieventämiseksi?

Ruusufinnin torjumiseen ei ole mitään erityistä ruokavaliota, mutta kannattaa välttää ruokia, jotka voivat saada ihon kuumottamaan ja punertamaan. Oman kokemuksen kautta oppii, mikä voi aiheuttaa tällaisia ​​reaktioita, ja se on hyvin yksilöllistä.

Ylipäänsä kannattaa välttää kaikkea, mikä voi ärsyttää helposti ärtyvää ja punertavaa ihoa, kuten vahvoja saippuoita, kuorintoja tai nesteitä tai alkoholia sisältäviä tuotteita.

Suojaudu auringolta. Aurinkovoiteet ovat tärkeitä, mutta varjo on vielä tärkeämpi. Monet ihosairauksia sairastavat potilaat kuitenkin kokevat, että auringossa oleskelu auttaa heidän vaivaansa. Näin kokee myös 20–30 prosenttia ruusufinniä sairastavista.

Kosmetiikkaliikkeistä voi ostaa ​​punoitusta peittäviä tuotteita.

Apteekeista saa ilman reseptiä ruusufinnin hoitoon tarkoitettua, ulkoisesti käytettävää lääkettä, joka sisältää metronidatsoli-nimistä antibioottia.

Asiantuntija: Mats Berg, ihotautien dosentti ja ylilääkäri
Kuvitus: iStockphoto