Nykyaikainen tekniikka helpottaa diabeetikoiden elämää

 Vaikka diabetekseen ei vielä ole näköpiirissä parannuskeinoa, lukuisat uudet laitteet helpottavat diabeetikon arkea.

– Tässä asiassa kehitystä tapahtuu hämmästyttävän paljon. Lääketeollisuus investoi paljon rahaa uuden tekniikan kehittämiseen, ja yliopistoissa ympäri maailmaa tutkitaan paljon nimenomaan diabetesta, joten potilailla on hyvä syy olla optimistisia, sanoo Jarl Hellman, Uppsalan akateemisen sairaalan diabeteslääkäri.

80-luvulla diabetekseen sairastunut iloitsi siitä, mitä tuolloin pidettiin suurena edistysaskeleena tutkimuksessa: verensokerin sai mitattua itse pistämällä neulalla sormeen. Paljon on tapahtunut sen jälkeen, ja nykyisin omatoiminen verensokerin mittaus on itsestäänselvyys.

– Kuitenkin monet diabeetikot, erityisesti tyypin 1 diabetesta sairastavat, kokevat sormen jatkuvan pistämisen olevan merkittävä haitta.

Pistojen määrä minimiin

Sen takia nykyään tutkitaan yhä enemmän sitä, miten pistojen määrää saadaan vähennettyä. Työn tuloksena on syntynyt muun muassa uudentyyppinen verensokerin seuranta diabeetikoille (CGM, Continuous Glucose Monitoring).

Vatsaan tai olkavarteen laitetaan ihon alle anturi, joka mittaa jatkuvasti glukoosin määrää kudoksessa. Jos sokeriarvot laskevat liian alas tai kohoavat, anturi antaa varoituksen.

Pistosten määrä vähenee huomattavasti, koska neula voi olla paikallaan ihossa viikon. Sormia tarvitsee pistää ainoastaan silloin, kun anturi on kalibroitava kerran tai kaksi kertaa päivässä.

CGM-mittauksen toisessa versiossa kalibrointia ei tarvitse tehdä lainkaan. Silloin ei myöskään saa varoituksia kohonneista tai matalista verensokeriarvoista, mutta toisaalta silloin pystyy itse lukemaan sokeriarvon laittamalla erityisen näytön neulan päälle.

Mittareita on käytössä myös Suomessa, mutta eri alueilla on erilaiset käytännöt siitä, kuka saa mittarin käyttöönsä.

Testattavana eri tavat antaa insuliinia elimistölle

Myös insuliinipumppuja kehitetään kovaa tahtia. Automaattiset insuliinipumput yleistyvät koko ajan. Tutkijat miettivät mahdollisuuksia istuttaa ihmiseen insuliinia tuottavia soluja ja miten saadaan helpoiten mitattua verensokeria.

Älypuhelimet ovat avanneet monia uusia mahdollisuuksia diabeetikoille. Jarl Hellman on mukana useissa verkkoon ja älypuhelimiin liittyvissä kehitysprojekteissa.

– Aiomme muun muassa testata, auttavatko erilaiset ​​sovellukset ja verkkoportaali potilaita saamaan sairauden hoidon paremmin haltuunsa. He saavat verkosta vinkkejä ja neuvoja, ja sen kautta he voivat myös lähettää verensokeriarvonsa suoraan klinikalle.

Luuletko, että diabetes on mahdollista jopa parantaa lähitulevaisuudessa?

– Mahdollisesti, jos kantasoluhoidot onnistuvat niin, että uutta insuliinia muodostuu. En kuitenkaan usko, että diabetesta saadaan parannettua kymmenessä vuodessa. Sen sijaan saamme paljon parempia apuvälineitä ja hoitomahdollisuuksia, jolloin sairaus ei ole yhtä suuri taakka.

Toimittaja: Anna-Cajsa Torkelsson
Kuvat: iStocphoto