Astmaa on hoidettava huolella, jotta tila ei huonone

Astma on krooninen hengitysteiden tulehdussairaus, jossa esiintyy keuhkoputkien limakalvotulehdusta ja keuhkoputkien lisääntynyttä supistumisherkkyyttä. Sairastunut voi kokea erilaisia oireita, kuten limaneritystä, yskää, hengenahdistusta tai hengityksen vinkumista. 

Hoito koostuu toimenpiteistä astman pahenemisen estämiseksi ja lääkehoidosta. Ennaltaehkäisevät toimenpiteet muodostuvat usein hengitysteitä ärsyttävien asioiden välttämisestä. Astman hoitoon käytettävät lääkkeet ehkäisevät tulehdusta ja rentouttavat hengitysteiden lihaksia.

Kaiken astmahoidon tavoitteena on mahdollistaa potilaalle niin normaali elämä kuin mahdollista. Tämä tarkoittaa normaalia tai mahdollisimman hyvää keuhkojen toimintaa, hyvää fyysistä suorituskykyä ja vähäistä akuutin ja vakavan pahenemisen riskiä. Myös hoidon sivuvaikutusten tulisi olla mahdollisimman pieniä.

Millaisia lääkkeenottotapoja on käytössä?

Hoidon tärkein osa muodostuu sisäänhengityksen yhteydessä otettavista lääkkeistä. Lääkkeet kulkeutuvat välittömästi keuhkoihin ja vaikuttavat juuri siellä missä niitä tarvitaan. Antotavan seurauksena minimoidaan lääkkeen turha päätyminen muualle elimistöön. Inhaloitavia lääkkeitä on yleensä tarjolla joko suihkeina tai jauhemuodossa.

Useimmille potilaille suositellaan lääkehoitoa ensisijaisesti inhaloitavana jauheena. Inhalaatio suoritetaan erityisellä laitteella, jota kutsutaan jauheinhalaattoriksi. Jauheinhalaattorit ovat suhteellisen helppokäyttöisiä ja jo viisi-kuusivuotiaat lapset osaavat käyttää niitä. Jauheinhalaattori sisältää useita annoksia tarjoten automaattisesti yhden annoksen joka käyttökerralla. Laitteessa on usein myös laskuri, joka ilmaisee jäljellä olevan annosmäärän.

Jauheinhalaattori ei sovellu kaikille potilaille. Kyse voi olla henkilöistä, joilla on vaikeuksia vanhuuden tai alentuneen keuhkojen toiminnan vuoksi. Tällöin voi olla aiheellista käyttää inhalaatiosuihketta, joka lähettää lääkkeen keuhkoihin niin kutsuttujen aerosolien muodossa. Inhalaatiosuihkeen haittapuoli on, että lääke tulee nappia painamalla ja on hengitettävä sisään lääkkeen tullessa ulos. Inhalaatiosuihkeen käyttäminen vaatii oikean ottotekniikan opettelua ja laitetta ei aina osata käyttää oikein. Niin kutsutun tilanjatkeen (sumutussäiliön), avulla ongelma voidaan välttää. Tilanjatke täytetään ensin lääkkeellä kaasumaisessa muodossa. Sen jälkeen potilas voi hengittää sisään ja ulos normaalisti säiliön kautta ja lääke saadaan otettua.

Toinen apuväline, jota ei käytetä kovin usein, on nebulisaattori. Nebulisaattori toimii muuntamalla nestemäisen lääkkeen höyrypilveksi niin, että se voidaan hengittää sisään.

Astman hoidossa käytettäviä lääkkeitä

Inhalaatiosteroidit

Kortikosteroidit ovat tulehdusta rauhoittavia lääkkeitä, joita on saatavilla eri muodoissa, kuten tabletteina, ruiskeina ja inhalaatioina. Sisäänhengitettävät kortikosteroidit, inhalaatiosteroidit, ovat kaiken astmahoidon kulmakivi. Niiden teho on pitkäaikainen, ne estävät pahenemisen ja vakavat astmakohtaukset. Lääkkeellä ei ole välitöntä vaikutusta ja lääkityksen aloituksesta voi kulua useita päiviä lääkkeen tehon alkamiseen. 

Inhalaatiokortikosteroidien käyttöön liittyvät sivuvaikutukset ovat harvinaisia, mutta yskää, kurkun ärsytystä sekä suun ja kurkun sieni-infektioita voi esiintyä. Suun sieni-infektioiden ehkäisemiseksi on tärkeää huuhdella suu inhalaation jälkeen.

Keuhkoputkia laajentavat beeta-2-agonistit

Keuhkoputkia laajentavilla valmisteilla, eli beeta-2-agonisteilla on tärkeä rooli astman hoidossa. Nämä lääkkeet toimivat vähentämällä keuhkoputkien lihasten jännitystä, mikä avaa keuhkoputkia. Valmisteita on sekä lyhytvaikutteisia, jotka vaikuttavat 4-6 tuntia, että pitkävaikutteisia valmisteita, joiden vaikutus on vähintään 12 tuntia. Kaikilla lyhytvaikutteisilla keuhkoputkia laajentavilla valmisteilla on nopea vaikutus ja niitä voi olla tarpeellistä käyttää äkillisissä astmaoireissa, mutta on tärkeää, ettei ylitetä päivittäistä maksimiannosta.

Yleisimmät sivuvaikutukset ovat vapina, levottomuus ja päänsärky. Korkeaa tai epäsäännöllistä sykettä voi ilmetä, mutta se ei ole vaarallista muutoin terveelle sydämelle.

Esimerkkejä lyhytvaikutteisista keuhkoputkia laajentavista lääkkeistä ovat salbutamoli ja terbutaliini. Pitkävaikutteisia keuhkoputkia laajentavia lääkkeitä ovat formoteroli, salmeteroli, indakateroli, glykopyrroni, vilanteroli ja olodateroli.

Leukotrieeniantagonistit

Leukotrieeniantagonistit toimivat hillitsemällä keuhkoputkien tulehdusta. Niitä voidaan käyttää yhdessä inhalaatiosteroidien ja keuhkoputkia laajentavien valmisteiden kanssa.

Yleisimmät sivuvaikutukset ovat päänsärky, lisääntynyt liikkuvuus ja vatsakipu.

Muut lääkkeet

Jos astmaa ei saada hallintaan inhalaatiosteroideilla, keuhkoputkia laajentavilla ja/tai leukotrieeniantagonisteilla, voidaan kokeilla muita lääkkeitä. On olemassa lääkkeitä, jotka vaikuttavat allergiaan liittyviin elimistön vasta-aineisiin. Teofylliini toimii rentouttamalla keuhkoputkien lihaksia niin, että ilmankulku helpottuu. Myös toista keuhkoputkia laajentavaa valmistetta, antikolinergeja, voidaan kokeilla. Henkilöillä, joilla on allerginen astma, jota ei saada hyvään hallintaan tavallisilla astmalääkkeillä, voidaan kokeilla immunoterapiaa/allergiarokotusta. Perinteisesti tällainen hoito annetaan ruiskeena kasvattaen allergisoivan aineen annosta. Nykyään markkinoille on myös tullut tabletteja, joita voidaan ottaa heinän siitepölyallergiaan ja pölypunkkeja vastaan.

Astmahoidon porrastus

Hoito on porrastettu neljään tasoon ja aloitetaan tasolta 1. Jos tason 1 hoito ei riitä saamaan sairautta hallintaan, tai jos oireet ovat vaikeammat alusta alkaen, siirrytään seuraavalle tasolle tai vielä taso korkeammalle. Jos oireet pysyvät hallinnassa pidempään, hoidossa palataan taso alaspäin. Ajatuksena on löytää pienin toimiva annos, niin että saavutetaan hyvä oireiden hoito mahdollisimman pienillä sivuvaikutuksilla.

Portaita käytetään myös niin, että potilas voi itse, lääkärin kirjallisen hoitosuunnitelman mukaan, mennä tason ylöspäin, jos hän kokee tilapäistä astmaoireiden pahenemista (esimerkiksi vilustumisen yhteydessä).

Se, mitä lääkkeitä kullakin tasolla, on vaihtelee potilaasta toiseen. Hoito räätälöidään siten, että se on mukautettu potilaan tarpeisiin. Astman hoitoportaat kuvataan tarkemmin edempänä tiedotteessa.

Hoitoportaiden selitykset

Kaikilla tasoilla suositellaan, että saatavilla on lyhytvaikutteinen keuhkoputkia laajentava valmiste (beeta-2-agonisti), joka on nopeavaikutteinen, esimerkiksi terbutaliini tai salbutamoli.

Taso 1

Tasolla 1 aloitetaan keuhkoputkia laajentavalla beeta-2-agonistilla. Sitä ei yleensä käytetä säännöllisesti, vaan ainoastaan silloin, kun astman oireita esiintyy, kuten yskää ja hengityksen vinkumista. Lääkettä voi olla myös perusteltua käyttää ennen liikuntaa, esimerkiksi rasituksen laukaisemaan astmaan tai ennen oleskelua kylmässä ilmassa. Tällöin on yleensä kyse lyhytvaikutteisesta keuhkoputkien laajentamisesta. Jouduttaessa käyttämään lyhytvaikutteista keuhkoputkia laajentavaa lääkettä useammin kuin kahdesti viikossa suositellaan inhalaatiosteroidien käyttöä.

Taso 2

Tasolla 2 suositellaan jatkuvaa hoitoa inhalaatiosteroideilla. Kortikosteroideja käytetään ennaltaehkäisevänä hoitona kiinteällä annostuksella.

Taso 3

Tason 2 lääkityksellä olevaan potilaan oireiden jatkuessa hoitoon voidaan lisätä tukea antava lääkitys: pitkävaikutteinen beeta-2-agonisti, leukotrieenisalpaaja, teofylliini tai tiotropium.

Taso 4

Ellei potilaan oireita ole saatu hallintaan tasolla 3 tehtävillä toimilla, hoitoon voidaan lisätä tablettimuotoinen kortisoni tai muu lääke lääkärin ohjeen mukaan.

Astmapotilaan seuranta

Lääkehoidon seuranta on erittäin tärkeää. Hoidon teho ja riittävä annostus tulee varmistaa riittävän usein lääkärin kanssa. Astma ei ole hallinnassa, jos herää astman vuoksi, tarvitsee keuhkoputkia laajentavaa lääkettä oireiden vuoksi tai tuntee joutuvansa rajoittamaan liikuntaa astman vuoksi.

Voi olla hyvä idea pitää päiväkirjaa, jos astman pahenemista aiheuttavien tekijöiden tunnistaminen tuntuu vaikealta. 

Tiedot tarkastanut: Remy Waardenburg, yleislääketieteen erikoislääkäri, lääketieteellinen toimittaja Medibas

Lähteet:

Medibas

Terveyskirjasto

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -työryhmä Astma