Pölypunkit voivat aiheuttaa allergiaoireita – viihtyvät kosteissa oloissa

Punkkiallergia tarkoittaa sitä, että altistuminen punkeille voi aiheuttaa hengitystie- ja iho-oireita. Ihmisille yleisimmin allergiaa aiheuttavat kotipölypunkit. Punkkeja esiintyy lähes kaikkialla maailmassa ja erityisen runsaasti alueilla, joilla on lämmin ja kostea ilmasto.

Suomessa kotipölypunkkeja esiintyy hyvin vähän ja lähinnä sisäympäristöissä, joissa on korkea ilmankosteus. Varastopunkit voivat aiheuttaa ammattiastmaa maanviljelijöille. Petopunkit voivat aiheuttaa allergisia oireita kasvihuonetyöntekijöille.

Mikä laukaisee punkkiallergian?

Punkkien allergiaa aiheuttava aine on ruoansulatuskanavan entsyymi, jota on punkkien mikroskooppisen pienissä ulostepalloissa. Kotipölypunkit viihtyvät parhaiten lämpimässä (noin 27–32 astetta) ja suuressa ilmankosteudessa. 70–80 prosentin suhteellinen ilmankosteus vaikuttaisi olevan punkeille ihanteellinen, mutta ne tulevat toimeen jopa noin 55 prosentin ilmankosteudessa.

Tällaisia elinoloja on suomalaisissa asunnoissa pääasiassa sängyssä. Siellä ilman kosteus on jonkin verran suurempi kuin huoneessa muuten, ja punkit saavat ravintoa hilseilleestä ihosta. Punkit eivät voi elää tavallisessa kodin pölyssä, koska ne altistuvat siinä valolle ja kosteus ei yleensä ole riittävän korkea.

Miten allergia oireilee?

Punkkiallergian oireita ovat astma (varsinkin yöllinen) ja hengenahdistus, yskä, vinkuvat hengitystiet ja häiriintynyt yöuni monine heräämisineen sekä silmä- ja nenävaivat ja jopa ihottuma.

Altistuminen asunnon punkeille on ympärivuotista, vaikka punkkien määrä vaihtelee jonkin verran ollen suurimmillaan loppukesällä ja syksyllä. Tämä tarkoittaa sitä, että oireilla ei ole selvää kausivaihtelua samalla tavoin kuin siitepölyallergiassa.

Eläinallergiaa sairastava henkilö huomaa tavallisesti itse, että kontakti esimerkiksi kissan tai koiran kanssa laukaisee oireet, mutta kontaktia punkkeihin ei yleensä huomaa.

Miten punkkiallergia diagnosoidaan?

Punkkiallergia voi joskus jäädä aluksi havaitsematta, etenkin jos potilaalla on myös muita allergioita. Ympäri vuoden jatkuvien vaivojen ja etenkin aamuisin ja öisin tulevien oireiden pitäisi kuitenkin olla vahva viittaus mahdolliseen punkkiallergiaan.

Verikokeen tai ihopistokokeen avulla pystytään selvittämään, onko potilaalla kohonnut määrä allergiavasta-aineita punkkeja kohtaan. Jos näin on, potilas on herkistynyt eli hänellä on edellytys saada punkeista allerginen reaktio.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että potilas olisi testaushetkellä jatkuvasti kontaktissa punkkeihin. Herkistymisen aiheuttanut altistus on voinut tapahtua elämän aikana paljon aiemmin toisessa ympäristössä, jossa esiintyy runsaasti punkkeja, kuten kosteusongelmista kärsivässä asunnossa tai lämpimämmissä maissa.

Jotta saadaan vahvistettua, että nykyisten oireiden syy on jatkuva altistuminen punkeille, potilaan sängyn patjasta voidaan ottaa pölynäyte. Tämä on erityisen tärkeää tehdä niissä osissa maata, joissa punkkien esiintyminen on vähäistä. Potilas kerää pölyn itse pölynimurin avulla, ja pöly analysoidaan punkkiallergeenin löytämiseksi.

On olemassa yksinkertaisia ​​testejä, jotka voidaan tehdä perusterveydenhuollossa. Testeillä saadaan karkea arvio siitä, onko näytteessä punkkeja, ja kuinka paljon. Kliinisen immunologian laboratoriossa tehdyillä analyyseilla voidaan saada tarkempi kuva punkkiallergeenin määrästä.

Diagnoosi perustuu sairaushistoriaan, punkkien vastaisten allergiavasta-aineiden koholla olemiseen sekä sen kohtuulliseen varmistamiseen, että punkeille altistumista tapahtuu sillä hetkellä.

Allergiaa voi ehkäistä

Tärkeimmillä ehkäisevillä toimilla pyritään alentamaan potilaan asunnon ja erityisesti makuuhuoneen kosteutta. Kyseeseen voi tulla ilmanvaihdon parantaminen tai kosteusongelmien korjaaminen. Punkkien on nimittäin vaikea lisääntyä, kun suhteellinen ilmankosteus on 45 prosenttia tai vähemmän.

Täydentävänä toimenpiteenä voi laittaa patjan päälle patjasuojan, jonka läpi punkkiallergeenit eivät pääse. Patjasuoja koteloi allergeenin sisäänsä, mikä vähentää potilaan yön aikana hengittämän punkkiallergeenin määrää.

Vuodevaatteet on syytä pitää puhtaana ja pestä 60 asteessa. Lakanat, tyynyliinat ja pussilakanat tulisi vaihtaa 1 - 2 viikon välein ja tyynyt ja peitot pestään noin vuoden välein.

Vuodevaatteet voidaan käsitellä kuivassa saunassa vähintään tunnin ajan. Saunassa tulee tällöin olla vähintään 60 asteen lämpötila. Punkit eivät myöskään selviydy vähintään kaksi vuorokautta kestävästä, vähintään 18 pakkasasteen (pakastinlämpötila) lämpötilasta.

Pöly voi allergisoida myös muuten

Ennen ajateltiin, että asuntojen pöly on yhtenäistä ainetta, joka voi aiheuttaa allergisia oireita eli "pölyallergiaa". Koska punkkiallergeenia voi esiintyä asunnon pölyssä, termejä "pölyallergia" ja "pölypunkkiallergia" käytettiin aiemmin usein synonyymisina käsitteinä.

Nykyisin tiedetään, että punkkiallergeenin lisäksi asunnon pöly voi sisältää useita erilaisia ​​allergiaa aiheuttavia tai ärsyttäviä aineita, jotka ovat peräisin esimerkiksi kissasta, koirasta, siitepölyistä, tekstiilikuiduista ja mineraaleista.

Pöly voi siis aiheuttaa oireita ilman, että se liittyy millään tavalla punkkeihin. Diagnoosi "pölyallergia" on siten epämääräinen ja sitä tulisi välttää.

Kirjoittaja: Helen Rosenlund, laillistettu ravintoterapeutti ja lääketieteen tohtori, Karoliininen instituutti
Päivittäjä: Therese Lindgren, allergologian erikoislääkäri, Sophiahemmet
Muut lähteet: Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry
Kuva: iStockphoto