Epätyypillinen Alzheimerin tauti ei alakaan muistioireilla
Alzheimerin tauti ei aina ala muistihäiriöillä. Sen sijaan tauti voi paljastua epätyypillisemmistä oireista.
Epätyypillinen Alzheimerin tauti voi alkaa ongelmilla, jotka liittyvät näkemiseen, kirjoittamiseen tai lukemiseen. Sairastuneella voi olla vaikeuksia lukea sanomalehtiä ja hän voi käydä tarkistuttamassa näköään useita kertoja, mutta silmistä ei löydy mitään vaivaa.
Saitko RSV-diagnoosin?
Oletko yli 60-vuotias? Sairastuitko RSV-infektioon? Millaisen sairauden RSV aiheutti sinulle tai läheisellesi? Olemme kiinnostuneita kuulemaan sinun tai läheisesi kokemuksista.
Kyseessä voi olla Alzheimerin taudin tunnetuin epätyypillinen muoto: posteriorinen variantti tai posteriorinen kortikaalinen atrofia, johon liittyy erilaisia nähdyn tai avaruudellisen hahmottamisen vaikeuksia. Sairaus voi alkaa melko varhaisessakin iässä, yleensä alle 65 vuoden ikäisenä.
Posterioriseen varianttiin liittyvät muutokset näkyvät magneettikuvauksissa aivojen takaosassa. Epätyypilliset Alzheimerin taudin muodot ovat kuitenkin haasteellisia tutkittavia, sillä usein niihin tarvittaisiin myös aivojen metabolisia muutoksia näyttävä PET-tutkimus.
Kielelliset vaikeudet voivat liittyä aivojen otsa-ohimolohkorappeumiin ja Alzheimerin taudin frontaaliseen muotoon. Röntgenkuvien löydöksissä voidaan havaita hippokampuksen epäsymmetria.
Epätyypillisissä Alzheimerin taudeissa henkilön oppiminen alkaa heikentyä, mutta muistioireet tulevat vasta myöhemmin, toisin kuin tyypillisessä Alzheimerin taudissa. Sairauden etenemistä voidaan lääkehoidoilla hidastaa ja yrittää poistaa kaikki sairastuneen tilannetta pahentavat tekijät. Itsehoidolla voi vain vähän vaikuttaa näiden tautien etenemiseen.
Asiantuntijana artikkelissa on geriatrian erikoislääkäri Markus Halminen.
Muu lähde: Remes, A: Posteriorinen kortikaalinen atrofia ja muut Alzheimerin taudin epätyypilliset muodot, Duodecim 2013;129:244–50.
Kuvitus: iStockphoto
-
WHO:lta suositus muistisairauksien ehkäisyyn – kiinnitä huomiota näihin riskeihin
Arviolta vähintään kolmannes Alzheimerin tauti -tapauksista voitaisiin ehkäistä vaikuttamalla riskitekijöihin ajoissa. Ehkäisy on tärkeää, koska tautia ei voida parantaa.
-
Muistisairauksiin liittyy usein käytösoireita – miten niitä voi helpottaa?
Kaikkiin muistisairauksiin liittyy käytösoireita, kuten masennusta, harhaisuutta, harhaluuloisuutta, apatiaa tai aggressiivisuutta. Usein oireille on syy, jota korjaamalla ne lievenevät.
-
Toivonpilkahduksia ja epäonnistumisia – Alzheimerin taudin lääkekehitys etenee hitaasti
Alzheimerin tautiin ei ole saatu toimivia lääkehoitoja sitten vuoden 2003. Tautia tutkitaan paljon ja uusia lääkkeitä yritetään jatkuvasti kehittää, mutta ovatko tutkijat lähelläkään onnistumista?
-
Miten tunnistaa Alzheimerin taudin varhaiset merkit? ”Epäilys on syy hakeutua muistitesteihin”
Tyypillisin Alzheimerin taudin ensimerkki on unohtelu, mutta tauti oireilee myös monin muin tavoin. Aikainen diagnoosi on avainasemassa, jotta hoito voidaan aloittaa hyvissä ajoin.