Struuma eli suurentunut kilpirauhanen on yleensä oireeton

Struuma merkitsee suurentunutta kilpirauhasta. Struuma on yleensä oireeton, ja se löydetään sattumalta. Jos se on tarpeeksi suuri, se voi aiheuttaa paineoireita, kuten epämukavuuden tunnetta käytettäessä poolokaulusta, huivia tai solmiota. Selkeämmissä tapauksissa paineoireet voivat ilmetä nielemis- tai hengitysvaikeuksina, kun struuma painaa ruokatorvea tai henkitorvea.

Jodin puute voi aiheuttaa struumaa, joka olikin Suomessa aiemmin yleinen vaiva. 1950-luvulta lähtien ruokasuolaan on lisätty jodia, ja sen ansiosta struuma nykyään on harvinainen.

Struuma voi liittyä sekä normaaliin, liialliseen (hypertyreoosi) tai liian alhaiseen (hypotyreoosi) kilpirauhasen toimintaan. Struuma voi olla myös symmetrinen ja vaikuttaa koko kilpirauhaseen tai epäsymmetrinen ja aiheuttaa kilpirauhasen osan suurentumista.

Tässä artikkelissa keskitytään struumaan tilanteessa, jossa kilpirauhasen toiminta on normaalia.

Kilpirauhasen sairaudet yleisempiä naisilla

Struuma on yleisempää naisilla kuin miehillä lähinnä siksi, että kilpirauhasen sairaudet ovat yleensäkin yleisempiä naisilla. Symmetristä suurentumista voi tapahtua, kun kilpirauhashormonin tarve kasvaa esimerkiksi raskauden aikana, mutta struuma on myös yleisempää iän mukana ja silloin taustalla on usein kyhmystruuma.

Yksi tai useampi kyhmy kilpirauhasessa on yleistä, ja pienessä määrässä tapauksia – noin viidessä prosentissa – taustalla on pahanlaatuisia muutoksia eli niin sanottu kilpirauhasen syöpä. Syöpäriski on hieman suurempi miehillä, jos kyseessä on alle 20- tai yli 60-vuotias henkilö, jos henkilö on saanut aikaisemmin sädehoitoa kaulaansa, jos suvussa on kilpirauhassyöpää tai jos samaan aikaan esiintyy äänen muutoksia tai käheyttä.

Kaikki kilpirauhasen kyhmyt pitää selvittää, etenkin jos ne ovat uusia tai kasvavia.

Struuma löydetään usein sattumalta

Struuma on yleensä oireeton, ja se löydetään sattumalta. Jos struuma kasvaa riittävän suureksi, se voi tuottaa paineoireita niin, että on epämiellyttävää käyttää poolokaulusta, huivia tai solmiota. Selkeämmissä tapauksissa paineoireet voivat ilmetä nielemis- tai hengitysvaikeuksina, kun struuma painaa ruokatorvea tai henkitorvea.

Diagnoosi ja tutkimus

Epäillessään struumaa terveyskeskuslääkäri kyselee oireista ja riskitekijöistä, tunnustelee kaulaa ja tarkastaa kilpirauhasen toimintaa verikokeiden avulla (T4-V eli kilpirauhashormoni tyroksiini ja TSH). Usein kilpirauhasta tutkitaan myös ultraäänellä kyhmyjen etsimiseksi.

Jos kyhmyjä ilmenee, otetaan tavallisesti ohutneulanäyte: radiologi pistää pienen neulan kilpirauhaseen ja imee sieltä soluja, jotka voidaan sitten tutkia mikroskoopilla. Näiden tutkimusten jälkeen voidaan ottaa kantaa suurentuneen kilpirauhasen toimintaan ja siihen, onko olemassa viitteitä johonkin pahanlaatuisuuteen.

Struuma ei välttämättä tarvitse hoitoa

Struuma ei sinänsä ole vaarallinen eikä sitä aina tarvitse hoitaa. Jos struuma on suuri ja aiheuttaa paineoireita, kilpirauhanen poistetaan kokonaan tai osittain.

Liika- tai vajaatoiminnassa (hypertyreoosi tai hypotyreoosi) hoidetaan toimintahäiriötä ja tarkastellaan asiaa sitten uudelleen, mikäli struuma pysyy ennallaan. Jos struuma ei ole kovin iso, hoidoksi voidaan valita myös pitkäaikainen tyroksiinihormonihoito. Tutkimusten mukaan tyroksiinihoidolla yli puolet struumista pienenee keskimäärin kolmanneksen.

Jos epäillään tai todetaan pahanlaatuinen syy, kilpirauhanen poistetaan leikkauksella. Tähän päädyttäessä muutoksen ulkomuotoa arvioidaan ultraäänitutkimuksen ja neulatutkimuksen tuloksen avulla. Voi olla vaikeaa saada pelkän neulanpiston avulla varmuutta siitä, onko kaikki kunnossa vai ei. Silloin leikkauksen jälkeen tehtävä mikroskooppinen tutkimus antaa paremman käsityksen asiasta.

Komplikaatioriskin minimoimiseksi kilpirauhasleikkauksia pitäisi tehdä yksiköissä, joilla on laaja kokemus kaulakirurgiasta, jotta äänihuulia hermottava hermo ei vaurioituisi. Jos hermo vaurioituu, se voi johtaa äänen käheytymiseen ja myöhempään puheterapian tarpeeseen.

Parissa prosentissa kaikkia kilpirauhasleikkauksia voivat kilpirauhasen takana sijaitsevat elimistön kalsiumtasapainoa säätelevät lisäkilpirauhaset vaurioitua pysyvästi. Saatat silloin tarvita elinikäisen lääkehoidon kalsiumtasapainon säätelemiseksi. Mikäli koko kilpirauhanen poistetaan, joudut niin ikään syömään kilpirauhashormonia koko elämäsi ajan, sillä kilpirauhashormoni on välttämätön elimistölle.

Ennuste on hyvä

Struuman ennuste on erittäin hyvä, koska sen perimmäinen syy on yleensä hyvänlaatuinen. Yleensä kilpirauhassyövän ennuste on hyvä jopa sen uusiutuessa.

Kiinnitä huomiota jodin saantiin

Normaali jodin saanti on välttämätöntä kilpirauhasen toiminnalle. Jodia on jodisuolassa, maitotuotteissa, kalassa ja äyriäisissä. Jos sinulla on monipuolinen ruokavalio ja käytät jodisuolaa, saat tarvitsemasi jodin.

Vegaanit saavat usein liian vähän jodia ja saattavat tarvita ylimääräistä. Päivittäisen tarpeen voi saada esimerkiksi monivitamiinista, joka sisältää 150 mikrogrammaa jodia.

Huomaa, että jodista voi helposti saada yliannoksen, jolloin siitä voi aiheutua myös kilpirauhasen häiriöitä. Raskauden aikana jodin tarve kasvaa, ja silloin on erityisen tärkeää saada riittävästi jodia ruoasta.

Kirjoittaja: Helena Filipsson Nyström, Sahlgrenskan yliopistollisen sairaalan endokrinologian ylilääkäri
Muut lähteet: Terveyskirjasto
Kuvitus: iStockphoto