Artikkelit Diabetes 1 ja 2
Diabeetikon huonovointisuus voi olla merkki ketoasidoosista
Diabeettisessa ketoasidoosissa elimistöön kertyy happoja, mutta verensokeri voi olla jopa normaali. Tilaa esiintyy erityisesti tyypin 1 diabeetikoilla.
Diabeetikon ei tarvitse täysin luopua alkoholista – muista silti seuraavat asiat
Runsas alkoholinkäyttö voi laskea verensokeria ja aiheuttaa hypoglykemian. Asioihin varautumalla hauskaa voi pitää turvallisesti.
-
Diabeteksen hyvä hoitotasapaino vähentää liitännäissairauksien riskiä
Huonosti hallinnassa oleva diabetes yhdessä korkean pitkäaikaisen verensokeritason kanssa voi heikentää terveydentilaa monin tavoin.
-
Tutkimus: Diabetes voi altistaa D-vitamiinin puutokselle
Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että diabeetikoiden veren D-vitamiinipitoisuus on usein matala. Aiemmin ei ole kuitenkaan tiedetty, onko kyseessä taudille altistava tekijä vai seuraus taudista.
-
Lähes puolella kakkostyypin diabeetikoista on diabeettinen munuaissairaus
Merkittävimpiä riskitekijöitä diabeettiselle munuaissairaudelle ovat diabeteksen pitkä kesto ja pitkäaikainen huono sokeritasapaino. Sairaudelta voi välttyä parhaiten terveillä elintavoilla.
-
Voimaharjoittelusta apua insuliiniresistenssiin
Insuliiniresistenssillä on keskeinen rooli diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien synnyssä. Väitöstutkimus paljastaa, miten insuliiniresistenssin voi tunnistaa ja miten insuliiniherkkyyttä voi parantaa.
-
Diabetespotilas, muistatko tutkia jalkasi päivittäin?
Tuore verkkokysely paljastaa, että diabetespotilaiden jalkojen terveyden tutkiminen saattaa unohtua terveydenhuollossa.
-
Onko lähipiirissäsi diabeetikko? Nämä asiat sinun pitäisi tietää
Onko sukulaisesi, työkaverisi tai ystäväsi diabeetikko? On hyvä osata auttaa, jos läheisellä on alhainen verensokeri eikä hän huomaa sitä itse – muutoin voi syntyä insuliinisokki.
-
11-vuotias Nellie joi öisin salaa vettä – syyksi paljastui tyypin 1 diabetes
11-vuotias Nellie oli jatkuvasti janoinen, ja heräsi jopa yöllä juodakseen salaa vettä. Äiti luuli jatkuvaa juomista vain tavaksi, mutta tutkimukset paljastivat syyksi tyypin 1 diabeteksen.
-
Yli 10 prosenttia suomalaisista sairastaa tyypin 2 diabetesta – osa tietämättään
-
Tyypin 2 diabetes – riskitekijät ja ennaltaehkäisy
Katso videolta, mitä sisätautien ja yleislääketieteen erikoislääkäri Johan Eriksson kertoo kakkostyypin diabeteksen riskitekijöistä ja taudin ennaltaehkäisystä.
-
Diabetes oli Helenalle sokki: "Suvussani ei ole diabetesta"
Helena on sairastanut tyypin 1 diabetesta 16 vuotta, sairastuessaan hän oli 44-vuotias. Yllättäen alkanut sairaus oli Helenalle sokki.
-
Raskausdiabetes ei aiheuta oireita – lisää lapsen ylipainon riskiä
Raskausdiabetes ei aiheuta mitään oireita, mutta sen sairastaneilla on suurempi riski sairastua myöhemmin kakkostyypin diabetekseen.
-
Diabetes on kansantauti – tunnetko ykkös- ja kakkostyypin erot?
Diabetes jaetaan ykkös- ja kakkostyyppiin. Tyypin 2 diabetes on yleistyvä elintasosairaus, jota moni sairastaa tietämättään. Tunnistatko oireet?
-
Nykyaikainen tekniikka helpottaa diabeetikoiden elämää
Letkuttomia insuliinipumppuja, automaattinen sokerin mittaus ihon alta ja sovelluksia, jotka lähettävät verensokeriarvot suoraan lääkärille. Diabetestutkimus edistyy suurin harppauksin ja helpottaa potilaan arkea.
-
Ohjeet diabeetikolle: näin mittaat verensokerin luotettavasti
Verensokerin mittaus on tärkeä osa diabeetikon arkea. Näiden ohjeiden avulla saat mitattua verensokerin luotettavasti.
-
Liikaa ruokaa, liian vähän askelia – tyypin 2 diabetes uhkaa
Tyypin 2 diabetes, joka tunnetaan myös nimellä aikuistyypin diabetes, on hyvinvointisairaus, joka aiheutuu useimmiten ylipainosta ja liikkumattomuudesta. Lue, mistä taudin tunnistaa ja miten sitä hoidetaan.
-
Tyypin 1 diabetes alkaa yleensä äkillisesti – oireet kehittyvät jopa päivien aikana
Tyypin 1 diabetes on insuliinista riippuvainen diabeteksen muoto, jossa kehon oma immuunijärjestelmä hyökkää insuliinia tuottavia soluja vastaan.
-
Huomaamaton diabeettinen munuaissairaus vaarantaa munuaisten toiminnan
Diabeettinen munuaissairaus on munuaisensiirron yleisin syy. Sairaus ei aiheuta mitään oireita, kunnes munuaiset alkavat kärsiä vajaatoiminnasta.
-
Krooninen säärihaava aiheutuu yleensä verenkiertohäiriöstä
Kaikki voivat saada haavoja jalkoihin, mutta joskus haavat eivät parane vaan muuttuvat kroonisiksi. Lue, miten säärihaavoja hoidetaan.